Tiedote 29.8.2016 klo 10.28
Alakoulu, kirjasto ja päivittäistavarakauppa ovat edelleen aitoja lähipalveluita. Niitä löytyy suurimmasta osasta pieniä 200–500 asukkaan taajamia. Sen sijaan yläkoulu ja apteekki yleistyvät vasta yli 1000 asukkaan ja Alko ja lukio yli 3000 asukkaan taajamissa, selviää tuoreesta SYKEn raportista.Suomessa on 745 taajama-aluetta, joissa asuu 4,6 miljoonaa asukasta. Enää kuudennes suomalaisista asuu taajamien ulkopuolella. Tiedot selviävät taajamarajausaineistosta, jonka Suomen ympäristökeskus SYKE laatii kerran vuodessa tilastotietojen perusteella.
Tällä kertaa Suomen taajamia on arvioitu myös tarkemmin vertaamalla taajaman palvelutarjontaa sen väestömäärään. Tulokset on koottu 29.8. julkaistuun raporttiin, jossa esitellään taajamien uusi luokittelujärjestelmä.
– Tarkempaa luokittelua tarvitaan, jotta seudullisessa suunnittelussa voidaan huomioida paremmin erityyppisten taajamien erilainen tilanne, SYKEn ryhmäpäällikkö Ville Helminen kertoo.
Kirjasto on lähipalvelu, lukio seudullinen palvelu
Erilaisten taajamien palveluiden tarkastelussa selvisi, että alakoulu, kirjasto ja päivittäistavarakauppa ovat vielä aitoja lähipalveluita. Niitä löytyy suurimmasta osasta pieniä 200–500 asukkaan taajamia. Sen sijaan apteekki on vain kolmasosassa 300–400 asukkaan taajamista.
– Vasta yli tuhannen asukkaan taajamissa satunnainen kulkija voi luottaa siihen, että reseptilääkkeet saa kylältä lähes varmasti, Helminen sanoo.
Noin tuhannen asukkaan taajamissa on suurella todennäköisyydellä myös yläkoulu mutta alle puolessa on lukio. Vasta yli 3 000 asukkaan taajamissa lukio löytyy yli 70 prosentin todennäköisyydellä.
Suuret supermarketit tai hypermarketit sekä Alkot sijoittuvat taajamien kokoluokkiin keskenään samantyyppisesti. Alle 1 000 asukkaan taajamissa niitä on vain yksittäisissä taajamissa, 2 000 asukkaan taajamissa noin puolessa ja 3 000 asukkaan kokoluokassa jo 70 prosentissa.
Päivittäistavarakauppojen lukumäärä lisääntyy taajaman koon kasvaessa siten, että alle 1 000 asukkaan kokoluokissa on 1-2 kauppaa, yli 1 000 asukkaan taajamissa 2-3 ja yli 3 000 asukkaan taajamissa kolme tai enemmän.
Kirjastojen ja lukioiden esiintyminen eri kokoluokan taajamissa
Kaupunkien ja maaseudun taajamien palvelutarjonta perustuu eri tekijöihin
Vakituisen asutuksen määrä ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa taajaman palvelutasoon. Osa-aikainen ja vapaa-ajan asuminen sekä taajamien välinen etäisyys ovat myös merkittäviä tekijöitä. Tämän takia kaupunki- ja maaseututaajamissa väestömäärän suhde palvelujen olemassaoloon on erilainen.
– Esimerkiksi kaupunkiseutujen kehysalueen väkirikkaissa taajamissa saattaa olla huomattavan kehno palvelutarjonta, koska lähellä on suurempi taajama ja sen palvelut, Helminen sanoo.
– Vastaavasti syrjäisempien taajamien palvelut ovat laajemman alueen lähipalveluita, jolloin pelkkä taajaman väkiluku ei kerro totuutta palvelujen kysynnästä.
Kahdeksan erilaista taajamatyyppiä
Suomen suurin taajama-alue on Helsingin keskustaajama, jossa asuu 1,2 miljoonaa asukasta ja pienin oli vuonna 2014 Kemiön saaressa sijaitseva Lammala 201 asukkaallaan. Väliin mahtuu monenlaista ja -kokoista asukastihentymää sekä kaupunkiseuduilla että maaseudulla.
Uusi taajamien luokitusjärjestelmä jakaa taajamat kolmen eri tekijän perusteella kahdeksaan eri luokkaan. Luokitus erottelee kaupunkiseutujen ja maaseudun taajamat, tiheät ja harvat taajama-alueet sekä eri kokoluokan taajamat.
Kaupunkiseuduilta löytyy neljä erilaista taajamaluokkaa: kaupunkiseudun keskustaajama, kaupunkiseudun lähitaajama, kaupunkiseudun pientaajama sekä kaupunkiseudun lievetaajama. Maaseudun vastaavat luokat ovat puolestaan: maaseudun keskustaajama, maaseudun lievetaajama, maaseututaajama ja maaseudun pientaajama.
Luokituksen tavoitteena on tarjota tietoon perustuva työkalu kun pohditaan palveluverkkoa ja suunnittelumääräyksiä erilaisilla alueilla. Voimakkaassa murroksessa olevan palveluverkon muutokset vaikuttavat tulevaisuudessa osaltaan siihen miten erilaisten taajamien elinvoima kehittyy. Myös taajamien kasvun ympäristövaikutukset ovat eri mittakaavassa erilaisissa taajamissa.
Taajamien luokitus ja palveluiden kartoitus tehtiin osana Maakuntakaavan taajamamerkintöjen kehittäminen – maakuntakaavan seudullisesti merkittävät taajamat Keski-Suomessa (MATAKE) -tutkimushanketta. Tuloksia tullaan hyödyntämään maankäytön suunnittelussa ja yhdyskuntarakenteen seurannassa.
Aiheesta muualla
Helminen; Ville, Tiitu, Maija; Nurmio, Kimmo; Ristimäki, Mika Ristimäki. Suomen taajamarakenne - Taajamien seututason luokittelu. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 32/2016. Sähköinen versio: http://hdl.handle.net/10138/166235
Taajamaluokitus ArcGis Online:ssa: http://goo.gl/P6aVLl
Maakuntakaavan taajamamerkintöjen kehittäminen – maakuntakaavan seudullisesti merkittävät taajamat Keski-Suomessa (MATAKE)
Taajamien rajaus
Lisätiedot
ryhmäpäällikkö Ville Helminen, Suomen ympäristökeskus
puh. 0295 251 166, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi