Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Haitallisten aineiden tutkiminen vesistöstä uusilla mittaus- ja arviointimenetelmillä (PASMA)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Hankkeen tausta ja päätavoitteet

PASMA-hankkeen päätavoitteena on testata haitallisten aineiden tutkimusmenetelmiä. Hankkeessa keskitytään organotinayhdisteiden määrityksiin. Organotinayhdisteiden määritystarkkuutta lisätään validoimalla ensimmäisenä Suomessa isotooppilaimennusmenetelmä. Menetelmä mahdollistaa aikaisempaa luotettavamman ja herkemmän määrityksen. Hankkeessa kehitetään passiivikeräinmenetelmää, jossa käytetään Chemcatcher-keräintä (kuva). Hankkeessa pyritään lisäämään kyseisen keräimen osien saatavuutta. Lisäksi keräimille kehitetään järvioloihin soveltuva inkubointialusta. Keräimiä testataan sekä laboratoriossa että vesistössä.

Chemcatcher-passiivikeräin Päijänteen veden orgaanisten tinayhdisteiden havainnoimista varten. Keräimen keskellä on puoliläpäisevä kalvo ja sen alla Empore-levy, johon tinayhdisteet tarttuvat. Kuva: Kirsti Krogerus

Tämän hankkeen ja rinnakkaisen Nesslingin säätiön rahoittaman hankkeen tuloksia ja aineistoja hyödynnetään mallinnustyökalujen kehitystyössä.  Orgaanisten tinayhdisteiden kulkeutumisen ja esiintymisen arviointia varten laaditaan yhdisteisiin liittyvä prosessikuvaus ja tehdään tarvittavat muutokset virtaus- ja vedenlaatumallin koodiin.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tehtävät PASMA-hankkeessa

PASMA-hankkeessa SYKE keskittyy pääasiassa passiivikeräinten ja mallinnustyökalujen kehitystyöhön. SYKE huolehtii virtaus- ja sedimentaatiomittauksiin sekä passiivikeräimiin liittyvistä järjestelyistä ja käsittelee mittausaineiston. Lisäksi SYKE huolehtii virtausallastestien toteutuksesta.

Sedimentaatioastiat, joilla kerätään laskeutuvaa kiintoainesta orgaanisten tinayhdisteiden määrittämistä varten. Kuva: Kirsti Krogerus

Pohjois-Päijänteelle asennettiin akustinen virtausmittari (ADCP) veden liikkeiden selvittämiseksi koko mittarin yläpuolisessa vesimassassa. Kuva: Janne Juntunen

Tutkimuskohteena on Pohjois-Päijänteen Poronselkä, jonne laaditaan SYKEssä 3-ulotteinen vedenlaatu- ja virtausmalli. Laskennassa käytetään COHERENS- mallia, jota toistaiseksi on käytetty virtausten, lämpötilan sekä kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumisen kuvaamiseen. Laskentaan lisätään orgaaniset tinayhdisteet.

Suomessa kaikilla muilla vesienhoitoalueilta paitsi Lapista on todettu sedimenttien pilaantumista orgaanisten tinayhdisteiden vuoksi. Näitä yhdisteitä on löydetty useista paikoista, mm. Jyväsjärvestä, Pohjois- ja Keski-Päijänteeltä.

Trisubstituoituja orgaanisia tinayhdisteitä, kuten TBT ja TPhT (tributyylitina, trifenyylitina), on käytetty biosideinä 1960-luvulta alkaen, mm. puunjalostusteollisuudesta. Mono- ja disubstituoituja yhdisteitä, kuten MBT, DBT ja DOT (monobutyylitina, dibutyylitina ja dioktyylitina), on käytetty laajasti ja käytetään edelleen teollisuusprosesseissa ja -tuotteissa, esim. katalyyttinä ja muovien lisäaineena. Ne voivat olla myös trisubstituoitujen yhdisteiden hajoamistuotteita. Orgaaniset tinayhdisteet hajoavat ympäristössä sekä kemiallisesti että biologisesti, mutta kylmässä ja vailla happea niiden hajoaminen on erittäin hidasta.

Lisätietoja

Vastuuhenkilö SYKEssä:
Erikoistutkija Kirsti Krogerus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 24.4.2013 klo 15.09, päivitetty 16.9.2013 klo 12.07