Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kaupunkien ja kuntien alueellinen ekolaskuri - KEKO B

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Ajankohtaista

Kaavoituksen ekolaskuri KEKO on julkaistu.

Työpajat

 

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tehokas ja helppokäyttöinen alueellisen ekotehokkuuden arviointityökalu KEKO. Työkalu kehitetään maankäytön suunnittelun tueksi, ja sen avulla voidaan vertailla havainnollisesti eri suunnitelmavaihtoehtoja. Kaavoituksen lisäksi työkalua on mahdollista käyttää myös muussa rakentamisen ja palvelujen järjestämiseen liittyvässä suunnittelussa.

KEKO-työkalun lähtökohtana on aiemmassa KEKO A -hankkeessa tehty tutkimus, jossa kartoitettiin ekotehokkuuden määrittämiseen kohdistuvia tarpeita, arvioitiin olemassa olevia työkaluja ja laadittiin ehdotus uuden ekolaskurin ratkaisuiksi. Laskentamallin laatiminen perustuu tieteelliseen tutkimukseen, ja siinä hyödynnetään SYKEssä, VTT:llä ja Aalto-yliopistossa aiemmin kehitettyjä menetelmiä. Työkalun toimivuus varmistetaan laajalla testikäytöllä hankkeeseen osallistuvissa kaupungeissa ja yrityksissä.

Hankkeessa tuotetaan perustyökalu, jota SYKE ryhtyy ylläpitämään. Työkalun saatavuus sekä päivittämis- ja kehittämismahdollisuudet on näin varmistettu myös hankkeen päättymisen jälkeiselle ajalle. Perustyökalu tarjotaan konsulteille ja muille kiinnostuneille tahoille jatkokehitettäväksi. Hankkeessa pyritään edesauttamaan kaupallisten sovellusten ja tuotteiden syntymistä sekä Suomessa että kansainvälisille markkinoille.

Arvioinnin sisältö

Alueellinen ekotehokkuus määritetään KEKO-työkalussa suhteuttamalla yhdyskuntarakenteen tai sen muutoksen aiheuttamia ympäristövaikutuksia yhdyskunnan fyysisten tilojen tai toimintojen määrään. Arvioitavina vaikutuksina käsitellään kasvihuonekaasupäästöjä ja muita päästöjä, luonnonvarojen käyttöä sekä ekosysteemipalvelujen toimintaedellytyksiin kohdistuvia vaikutuksia. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmisille tuottamia aineellisia ja aineettomia palveluja, jotka ovat riippuvaisia luonnon monimuotoisuudesta, luontoalueiden tilasta ja viherverkostoista. Yhdyskuntien ympäristövaikutusten määrää verrataan alueen asukas- ja työpaikkamäärään tai rakennusten kerrosalaan. Osa vaikutuksista lasketaan elinkaariarviointimenetelmää soveltaen.

Ekotehokkuuden arviointi kohdistuu KEKO-työkalussa sellaisiin asioihin, joihin alueellisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa. Tarkasteltavina ovat maankäytön muutokset, rakentaminen, energian tuotanto ja kulutus sekä liikenne ja yhdyskuntatekniset palvelut. Arvioinnin sisältö ja tarkkuus vaihtelevat jonkin verran eri suunnittelutasojen ja suunnitteluvaiheiden välillä.

Ekotehokkuuden eri osatekijöiden tunnusluvut esitetään KEKO-työkalussa erikseen, ja arvioinnin epävarmuustekijät tuodaan esille kunkin tunnusluvun kohdalla. Ekotehokkuudesta tuotetaan myös kokonaisarvio. Laskentasäännöt, keskeiset oletukset ja painokertoimet ovat käyttäjälle läpinäkyviä ja mahdollisuuksien jossain määrin myös muokattavissa.

Hankkeen eteneminen

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kootaan yhteen eri arviointiteemojen laskentasäännöt taulukkomuotoiseksi laskuriksi, jonka ensimmäinen versio valmistuu syksyllä 2013 ja jota aletaan testata hankkeeseen osallistuvissa kunnissa ja yrityksissä. Tutkimusorganisaatiot toteuttavat lisäksi muutamia tarkempia pilottitutkimuksia, joissa tarkistetaan laskentasääntöjen toimivuus erilaisissa suunnittelutilanteissa.

Vuonna 2014 laskurista tuotetaan selainpohjainen työkalu, joka mahdollistaa muun muassa eri arviointitulosten tallentamisen ja vertailun myös muiden käyttäjien julkaisemien arviointien kanssa. Ohjelmointityön vaatimukset määritellään ensin, ja toteutus hankitaan ulkopuoliselta toimittajalta.

Hankkeen yhteydessä järjestetään työpajoja, joihin kutsutaan hankkeen yhteistyökumppaneiden lisäksi myös muita työkalun potentiaalisia hyödyntäjiä ja jatkokehittäjiä. Työpajoissa esitellään työkaluun rakennettavia toiminnallisuuksia ja kerätään niistä käyttäjäpalautetta sekä selvitetään käyttäjien tarpeita ja toiveita työkalun kehitysprosessin suhteen. Lisäksi työpajoissa työstetään KEKOn liiketoimintamallia ja pyritään edesauttamaan työkaluun pohjautuvien kaupallisten sovellusten ja tuotteiden syntymistä.

Hankkeen päätyttyä SYKE ylläpitää selainpohjaista KEKO-työkalua ja myöntää siihen käyttöoikeuksia erillisellä sopimuksella käyttömaksua vastaan. Käyttömaksu koostuu ylläpitomaksusta ja tietokantamaksusta. Ylläpitomaksulla katetaan ylläpidon vaatimasta työstä aiheutuvat kustannukset. Tietokantamaksu kohdistuu työkalussa mahdollisesti käytettäviin maksullisiin aineistoihin, kuten yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) tietoihin. Mikäli KEKO-työkalun hankkivalla taholla on jo käytössään työkalussa hyödynnettävät tietokanta-aineistot, suoritetaan vain ylläpitomaksu.

Työkalun laskennan lähdekoodi julkaistaan verkossa, ja se on tämän jälkeen kaikkien käytettävissä ja kehitettävissä.


Lisätietoja

Suomen ympäristökeskus SYKE

Ryhmäpäällikkö Ari Nissinen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Antti Rehunen, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Apulaistutkija Jenni Hirvensalo, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT

Tutkija Mikko Virtanen, etunimi.sukunimi@vtt.fi
Tutkija Pekka Tuominen, etunimi.sukunimi@vtt.fi

Aalto-yliopisto

Tutkija Eeva Säynäjoki, etunimi.sukunimi@aalto.fi
Tutkija Antti Säynäjoki, etunimi.sukunimi@aalto.fi
 

Julkaistu 4.6.2013 klo 13.11, päivitetty 28.7.2016 klo 13.19