Posionjärven, Soudunjärven ja Kitkajärvien rantavyöhykkeen kalastoa, vesikasvillisuutta, pohjaeläimiä ja piileviä sekä vedenlaatua tutkittiin kesän 2013 aikana. Näytteenotto alkoi elokuussa ja sitä jatkettiin aina lokakuun alkuun asti. Näytteenotto kohdistui kivikkorannoille ja näytteitä otettiin noin 80 paikasta. Tutkimusten perusteella selvitetään rehevöitymisen vaikutuksia kivikkorantojen eliöyhteisöissä.
Uutta tietoa pohjaeläimistä ja piilevistä
Vesiperhosen (Trichoptera) toukka © Mira Grönroos
Kitkajärvien rantavyöhykkeen pohjaeläin- ja piileväyhteisöjen monimuotoisuutta ja koostumusta selvitettiin 81 eri paikalla kattaen eri tavalla ihmistoiminnan kuormittamat järvien osat. Ravinteiden havaittiin vaikuttavan pohjaeläinten runsauteen, monimuotoisuuteen ja yhteisöjen koostumukseen. Piileväyhteisöihin vaikuttivat vedenlaatu, rannan avoimuus ja sijainti. Erityisesti humuksisen Posionjärven piileväyhteisö poikkesi muusta Kitkajärvien alueesta.
Mutu runsaslukuisin saaliskala
Järvien kivikkorantoja sähkökoekalastettiin 70 paikasta. Saaliiksi saatiin tavallisimmin mutuja, kirjoeväsimppuja, nuoria mateita ja kiiskiä. Ahvenia, haukia ja kymmenpiikkejä esiintyi harvemmin. Keskimääräinen saalis oli 39 kalaa. Suurin yksittäisen kalalajin saalis oli 361 mutua aarilla. Särkeä ei saatu lainkaan.
Kivikkorantojen kalastossa havaittiin eroja järvien välillä. Esimerkiksi Posionjärveltä ei saatu mutua, mutta ahvenia sieltä tuli enemmän kuin Yli- ja Ala-Kitkalta. Alustavan arvion mukaan rehevöitymisen vaikutukset eivät selkeästi näy rantavyöhykkeen kalastossa. Koska särkiä ei sähkökoekalastuksella saatu lainkaan, on kesälle 2014 suunniteltu verkkokalastusta, joka on särkikalojen pyyntimuotona tehokkaampi kuin sähkökalastus.
Ala-Kitkalla keski- ja runsasravinteisuutta kuvaavaa kasvillisuutta
Kivikkorantojen vesikasvillisuutta tutkittiin näytealamenetelmällä. Kaikilta 70 näytepaikalta arvioitiin kuudelta neliömetrin kokoiselta alueelta vesikasvien peittävyydet. Yli- ja Ala-Kitkalla esiintyi suurimmaksi osaksi pohjalehtis- ja uposkasvillisuutta, jotka kuvaavat vähä- tai keskiravinteisia olosuhteita. Yleisimmät lajit olivat tumma- ja vaalealahnanruoho, ruskoärviä, rantaleinikki, hapsiluikka ja nuottaruoho. Myös vesisammalia kasvoi monin paikoin.
Keski- ja runsasravinteisia olosuhteita kuvaavaa kasvillisuutta esiintyi eniten Ala-Kitkan pohjoisosassa ja Soudunjärvellä. Posionjärven kasvillisuus vaihteli järven eri osissa. Umpeenkasvua aiheuttavaa vesiruttoa kasvoi runsaasti Ala-Kitkan pohjoisosassa ja jonkin verran Yli-Kitkan koillisosassa. Vesiruton kasvupaikat löytyvät Järviwikistä.