Erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 608, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
1.12.2015 Jani Salminen ja Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE
Kiertotaloudella tarkoitetaan kokonaista talousjärjestelmää, jossa - lyhyesti sanottuna - luonnonvaroja käytetään viisaasti ja hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Kiertotalous on käsitteenä nuori. Sillä on kuitenkin paljon yhtymäkohtia tutumpiin käsitteisiin, kuten kestävä kehitys, resurssitehokkuus ja vihreä talous. Lähtökohtana on, että meillä on vain yksi maapallo, jonka pitäisi riittää. Nyt kiertotalouden ympärillä on paljon pöhinää sekä Suomessa että ulkomailla. Meillä kotimaassa kiertotalous näkyy hallitusohjelmassa ja ministeriöiden toiminnassa. Se on yksi Sitran avainalueista ja aiheesta on meneillään monia hankkeita ja tutkimuksia. Lisäksi aivan lähipäivinä julkaistaan EU:n komission uusittu - aiemmin pois vedettyä kunnianhimoisempi - kiertotalouspaketti.
Veden ja kiertotalouden yhteydet ja veden rooli kiertotaloudessa ovat kuitenkin jääneet vähälle huomiolle. Esimerkiksi kiertotalous-käsitteen vuonna 2010 lanseeranneen Ellen MacArthur -säätiön esittämästä kiertotalouskuvasta ei löydy vettä. Marraskuussa käynnistynyt Kohti vesiviisasta kiertotaloutta -hankkeemme paikkaa tätä aukkoa. Veden rooli ja vesiviisaan kiertotalouden mahdollisuudet, esteet ja ratkaisut paikantuvat tulevan vuoden aikana kiertotalouden kuvaan.
Tutkija Sarianne Tikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 717, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ensimmäinen kuvaluonnos veden rooleista kiertotaloudessa on jo julkaistu #VESIVIISAS kiertotalous nyt -sivuilla. Kuvan sisällön jatkotyöstäminen jatkuu läpi hankkeen ja käynnistyy kick-off -tilaisuudessa 10.12. yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa. Tervetuloa mukaan!
Vesiviisas kiertotalous tarkoittaa kiertotaloutta, jossa myös vesi nähdään niukkana resurssina. Globaalisti makean veden riittävyys on jo nyt ajankohtainen huolenaihe. Kehittyvissä maissa pohjavesivarojen pilaantuminen on merkittävä ja kasvava ongelma. Myös esimerkiksi Kaliforniassa veden käyttöön kohdistuu yhä tiukentuvia rajoituksia - kaupunkien ja kuntien on vähennettävä veden käyttöä 25 %:lla. Suomi on tässä suhteessa suorastaan kummajainen: Tuhansien järvien - ja pohjavesialueiden - maan vesivarannot ovat runsaat. Meillä ongelmat liittyvät useimmiten veden laatuun: ravinteisiin ja haitallisiin aineisiin, jotka päätyvät vesistöihin tai pohjavesiin. Vesiviisasta kiertotaloutta tarvitaan, jotta vähennetään vesien kuormitusta ja parannetaan niiden tilaa.
Millaisia vesiviisaat ratkaisut ovat? Sellaisia, jotka liittyvät esimerkiksi veden uudelleenkäyttöön, jäte- ja lauhdevesien hyötykäyttöön tai aineiden talteenottoon käytetystä vedestä. Listaa voi jatkaa vähän vettä kuluttavilla tai jätevettä tuottavilla cleantech -ratkaisuilla. Miten kotimaassa tehtävät toimet ja päätökset voivat tukea tämän osaamisen kehittymistä ja sellaisten teknologioiden kehittämistä ja testaamista, joilla voimme olla ratkaisemassa globaalia vesikriisiä? Voiko runsaiden vesivarojen Suomi olla vesiviisaan kiertotalouden edelläkävijä? Millaista sääntelyn tulisi olla, jotta se mahdollistaisi vesiviisaan kiertotalouden vauhdittumisen? Näihin kysymyksiin paneudumme tulevan vuoden aikana. Toteutamme hankkeen tiiviissä yhteistyössä vesiviisaan kiertotalouden ratkaisijoiden - päättäjien, yritysten ja viranomaisten - kanssa. Liity sinäkin mukaan tähän joukkoon ja ilmianna itsesi meille!