Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesi nousee!

21.12.2015 Tanja Suni, Future Earth Suomi
Sarianne Tikkanen, Jani Salminen ja Jari Koskiaho Suomen ympäristökeskus SYKE

Vesi nousi arvoon arvaamattomaan Vesiviisas kiertotalous -hankkeen kick-off-tilaisuudessa Teknologiateollisuuden tiloissa torstaina 10.joulukuuta 2015. Tilaisuudessa Vesiviisas-tiimi hyödynsi osallistavia menetelmiä saadakseen mahdollisimman paljon tietoa, näkemyksiä ja ideoita tutkimuksen sidosryhmiltä hankkeen käyttöön. Paikalle Teknologiateollisuuden hienoihin tiloihin saapui 60 eri alojen asiantuntijaa, niin yrityksistä, elinkeinoelämän keskusjärjestöistä ja ministeriöistä kuin ammattikorkeakouluista, yliopistoista ja alan tutkimuslaitoksistakin.

Tilaisuus oli tiivis ja vauhdikas. Teknologiateollisuus ry:n Jouni Lindin avaussanojen ja lyhyen Vesiviisas-hankkeen esittelyn jälkeen kuultiin useita ytimekkäitä ja mielenkiintoisia avauksia veden ja kiertotalouden yhteiselämään. Työ- ja elinkeinoministeriön Jussi Manninen aloitti tiivistämällä hallituksen cleantech-strategian ja hallitusohjelman kärkihankkeiden yhteydet Vesiviisas kiertotalous -hankkeen kanssa kolmeen minuuttiin. Sen jälkeen kuulimme vesiviisaan kiertotalouden parhaista käytännöistä ja ravinnekierron merkityksestä, innovaatioista, bisnesmahdollisuuksista, ohjauskeinojen tärkeydestä, suljetuista vesikierroista prosessiteollisuudessa sekä vesiensuojelun globaalista merkityksestä. Ääneen pääsivät Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Baltic Sea Action Group Marja Koljonen, Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n Tatu Rauhamäki, Outotec Oyj:n Kari Heiskanen sekä WWF Suomen Jussi Nikula. Näkökulmat avasivat veden hyvin monipuolista roolia kiertotaloudessa, sen säästämisen ja suojelun tärkeyttä myös globaalista perspektiivistä. Puheenvuorot toimivat hyvänä pohjana pienryhmäkeskusteluille.

Alustusten jälkeen kuulijat jakautuivat viiteen pienryhmään, joissa tarkennettiin vesiviisaiden luonnostelemaa kuvaa veden rooleista kiertotaloudessa (kuva 1). Kunkin pienryhmän osallistujat pohtivat ensin 2–3 hengen pienryhmissä veden kannalta kriittisiä kohtia teknisten materiaalien, biologisten materiaalien, puhtaan veden ja jäteveden leikkauspisteissä ja merkitsivät ajatuksiaan kuvaan (kuva 2).  Muutaman minuutin päästä pienryhmien ideat käytiin läpi ja niistä keskusteltiin yhteisesti ryhmissä. Lopuksi valittiin kolme tärkeintä aihetta, jotka syötettiin seminaarisalin isoon kuvaan Flingan kautta (kuva 3). Vesiviisas-hankkeessa tutkitaan myös co-designin ja sidosryhmävuorovaikutuksen kehittymistä ja onnistumista, ja sen vuoksi pienryhmäkeskustelut nauhoitettiin myös tähän tutkimuskäyttöön.

Vesiviisas ryhmätyö 556px
Kuva 1. Ryhmätyöskentelyä © Iina Koskinen

Osallistujat olivat erittäin aktiivisia ja jakoivat avoimesti omia ideoitaan ja näkökulmiaan. Parityöskentelystä muutaman hengen keskustelun kautta ideoiden yhteistyöstöön vievä osallistaminen toimi hyvin ja edisti keskustelua tehokkaasti. Yritysten, päätöksentekijöiden ja tutkijoiden keskinäinen keskustelu oli antoisaa: tutkimuksellisiin ideoihin, kuten hajautetun jäteveden puhdistukseen saatiin heti yritysnäkökulmaa ja tietoa siitä, miten kannustinten puute voi estää hyvän käytännön leviämistä. Esimerkiksi autopesuloiden tai pikaruokaravintoloiden oma-aloitteinen, paikallinen jäteveden puhdistus ei tällä hetkellä johda jätevesimaksujen pienenemiseen. Silloin hyvän käytännön leviäminen muihin yrityksiin on epätodennäköistä. Yrityksillä on paljon hyvää teknologiaa ja ratkaisuja, jotka kuitenkin usein jättävät ongelman ratkaisun puolitiehen – ne voivat poistaa haitallisia aineita kierrosta mutta syntyvälle lietteelle tai muulle jätteelle tarvittaisiin vielä oma hyötykäyttöprosessi. Toisena esimerkkinä kalatalous nähtiin teollisuuden haarana, joka poistaa ravinteita vedestä ja tuottaa proteiinia arvokalan rehuksi ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyönteisfarmien rehuksi. Näin se auttaa välillisesti myös globaalissa ruokahuollossa.  Ryhmäkeskustelussa peräänkuulutettiin myös asenne- tai pikemminkin ajattelutavan muutosta: Sen sijaan, että selkäydinreaktiona harmitellaan kiertotalouden toimien aiheuttamia kustannuksia, pitäisi toimijoiden pohtia sitä, ”miten teen tällä rahaa?” ja miten vesistöjä ja muuta ympäristön tilaa voidaan parantaa.

Vesiviisas laput 556px
Kuva 2. Ryhmätyöskentelyssä kaavioon tehdyt lisäykset lappuineen © Iina Koskinen

Vientimahdollisuuksia nähtiin vesiviisaassa teknologiassa ja kokonaisratkaisujen konseptoinnissa paljon: suomalaisilla ratkaisuilla on suuri tilauspotentiaali maailman kuivilla alueilla. Myös Suomen oma vesitilanne on heikompi kuin usein luullaan: kaikki Suomen vesistöt mahtuisivat yhteen suureen ruotsalaiseen järveen, monessa vesistössä on rehevöitymisongelmia, ja monen kaivon vesi on käyttökelvotonta. Puhdas makea vesi on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi niukkuustekijä, ja osallistujien mielestä Suomen kannattaa osallistua myös tämän globaalin ongelman ratkaisemiseen. Puhdas vesi ei ole kenenkään omaisuutta tai hallinnassa enempää kuin puhdas ilma.

Vesiviisas FLINGA muokattu kaavio 556px
Kuva 3. Flinga-muokattu kaavio

Vesiviisaat saivat hyviä näkökulmia ja erinomaista aineistoa hankkeen käyttöön ja vesiviisaan kiertotalouden eri elementtien määrittelyyn ja ratkaisujen pohdintaan. Työpajan suunnittelun aikana lähestyttiin monia uusia yhteistyötahoja, joihin muodostui hyviä kontakteja myös tulevaisuutta varten. Vuorovaikutteinen työskentelytapa sai kehuja ja toimi virkistävänä ja tunnelmaa kohottavana elementtinä, jota kehitämme edelleen hankkeen aikana.

Julkaistu 21.12.2015 klo 13.02, päivitetty 21.12.2015 klo 12.58

Kohderyhmä: