Kulutus on noussut huomion kohteeksi sekä ilmasto- ja energiastrategiassa että hallituksen tulevaisuusselonteossa. Vuosien 2020, 2030 ja 2050 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ovat niin haastavia, ettei niihin pystytä vastaamaan ilman muutoksia yksityisessä ja julkisessa kulutuksessa.
Kulutukselle on ehdotettu ilmastolähtöisiä ohjauskeinoja muun muassa KUILU-projektissa (Nissinen ym. 2012), kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmatyössä (KULTU-työryhmä, Ympäristöministeriö 2012) ja Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta ('Vähemmästä viisaammin'). Osia näistä on myös jo toteutettu. Ohjauskeinoista valtaosa kohdistuu asumiseen, henkilöliikenteeseen ja ruokaan, koska niistä aiheutuu myös valtaosa päästöistä. Mutta myös muiden tavaroiden ja palveluiden osuus 30 % on hyvin merkittävä.
Jotta tavoitteiden saavuttamista ja ohjauskeinojen vaikutuksia pystyttäisiin seuraamaan ja ohjausta voitaisiin kehittää edelleen harkitusti ja tehokkaasti, niin kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilijalanjälkeä pitää pystyä seuraamaan. Vaikka Findikaattori-palvelussa on jo osio ’Kestävät elämäntavat’, jossa kuvataan Nissinen ym. 2012 perusteella asumisen, henkilöliikenteen ja ruoan kasvihuonekaasupäästöjä, niin näitä ei toistaiseksi kukaan laske vuosittain. Ja vaikka nuo kolme kulutuksen sektoria vastaavatkin 70 prosenttia päästöistä, niin muun kulutuksen 30 prosenttia on myös niin merkittävä osuus että sekin olisi syytä ottaa indikaattoreihin mukaan. Kulutuksen hiilijalanjäljen kokonaisindikaattoria ja sen vuosittaista seurantaa siis tarvitaan.
Hankkeen alustavia tuloksia esiteltiin kansainvälisessä ISIE-konferenssissa heinäkuussa 2015 Surreyn yliopistossa (Tacking stock of industrial ecology - university of Surrey 7-10.7.2015. Posteri: Carbon footprint indicator for household consumption in Finland.