Tarkastelemme hankkeessa maankäytön ja ilmastonmuutoksen yhteisvaikutuksia kaupunkiympäristön ekosysteemipalveluille. Erityisesti tiiviin kaupunkirakenteen merkitys yhdessä ilmastonmuutoksen tuoman lisääntyvän sademäärän kanssa on kiinnostuksemme kohteena. Hankkeeseen on valittu tutkimuskohteiksi kolme valuma-aluetta Lahdesta ja kolme Helsingistä. Alueet on valittu edustamaan maankäytön tiiviyden (pinnoitettu ala, viherala, rakennustehokkuus) ja asukkaiden sosio-ekonomisen aseman näkökulmista erilaisia kaupunkialueita. Hankkeen kuusi kohdealuetta ovat:
- Lahti, Taapelipolku: kerrostaloalue, lähes 100-prosenttisesti pinnoitettu
- Lahti, Paavola: melko tiivis pienkerrostaloalue, myös viheralueita
- Lahti, Kilpiäinen: pientaloalue, viherpihat ja metsää
- Helsinki, Itä-Pasila: tiivis kerrostaloalue
- Helsinki, Pihlajamäki: väljä kerrostalo/rivitaloalue
- Helsinki, Veräjämäki: pientaloalue viherpihoineen ja metsineen
Nämä alueet muodostavat teemaan liittyvän pitkäkestoisen tutkimuksen perusinfrastruktuurin, jota pyritään myöhemmin vahvistamaan muilla kohteilla. Kyseisille valuma-alueille rakennetaan hulevesien mittausasemat. Hulevesi-indikaattoreilla selvitämme miten pinnoitetun maan määrä ja rakennustehokkuus yhdessä viheralueiden monimuotoisuuden ja sosio-ekonomisten tekijöiden (kuten omistus/vuokra-asuminen, asukkaiden työttömyysaste ja tulotaso sekä kunnallistekniikan kustannukset) kanssa ovat yhteydessä alueiden kykyyn hoitaa ekosysteemipalveluja.
Ilmastonmuutos ja sen säätelyyn pyrkivä politiikka on viime vuosina tuonut uutta pontta kaupunkisuunnitteluun ja kaupunkirakenteen kehitystä koskevaan keskusteluun. Voimakkaan kaupungistumisen jatkuminen Suomessa, kaupunkirakenteen hajautuminen (urban sprawl), pientaloalueiden lisääntyminen ja laajentuminen kaupunkiseutujen ulkokehille ja ulkopuolelle, lisääntynyt työmatka-autoilu, perheiden elämäntapakysymykset, asumisen preferenssit ja kaavoituksen ja asuntorakentamisen poliittis-taloudellinen ohjaus ovat seikkoja, joihin puhe ilmastonmuutoksesta on ”istunut” hyvin. Kaupunkisuunnittelussa olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistäminen – suurilla kaupunkiseuduilla erityisesti radanvarsille – on saanut entistä enemmän kannatusta yli puoluerajojen. Kun samanaikaisesti selkeästi suurin osa olemassa olevasta rakenteesta ja asuntokannasta on 1970-luvun tehotuotantoa omine rakennusteknisine, sosiaalisine ja maankäytön infrastruktuurin ongelmineen, on yhtälö haastava.
”Tiivis ja matala” ja ”kompaktikaupunki” ovat olleet viime vuosien malleja kestävämmäksi ja houkuttelevammaksi kaupunkirakenteeksi ja asuntotuotannoksi. Ovatko tällaiset pyrkimykset riittäviä, ja miten hyvin nykysuunnittelu ja ilmastopolitiikka huomioivat kaupunkirakenteen tiiviyden vaikutukset tulvien ehkäisyyn, hulevesien saastuneisuuteen, lajiston monimuotoisuuteen, alueiden viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen jne.? Mitä kaupunkiekologian ja ekosysteemin tila kertoo pyrkimysten ja ratkaisujen toimivuudesta? Millainen kaupunkirakenne kykenee ylläpitämään ekosysteemipalveluja, ja mitä ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia riskejä kaupunkirakenteen muutokset voivat aiheuttaa ekosysteemipalveluille?
VACCIA-hankkeella pyrimme rakentamaan tutkimusinfrastruktuuria, joka poikkitieteellisillä tutkimustuloksillaan pystyy tukemaan kuntatason suunnittelua ja päätöksentekoa kohti kestävämpiä yhdyskuntarakenteellisia ratkaisuja ja edistämään sopeutumista ilmastonmuutoksiin.
Yhteystiedot
Työpaketin koordinointi:
Jussi Kulonpalo, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Hankkeen ydinryhmän muodostavat viisi kaupunkitutkimuksen professoria tutkijoineen.
Kaupunkiekosysteemitutkimus: prof. Heikki Setälä, HY, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Kaupunkiekologia: prof. Jari Niemelä, HY, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Kaupunkimaantiede: prof. Mari Vaattovaara, HY, FT Olli Ruth (luonnonmaantiede), etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Kaupunkisosiologia: prof. Matti Kortteinen, HY, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi
Kaupunkitaloustiede: prof. Heikki A. Loikkanen, HY, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi