Pohjoisen havumetsävyöhykkeen maa- ja vesiekosysteemit ovat herkkiä ilmasto-olosuhteiden muutoksille. Ilmaston lämpeneminen saattaa lisätä ekosysteemien tuottavuutta mm. kasvukauden pidentymisestä johtuen. Maaekosysteemien tuotannon kasvu puolestaan vaikuttaa sekä ekosysteemien CO2-taseisiin että valuma-alueiden ja järvien ravintoverkkojen toimintaan. Tuotannon kasvun ja ravintoverkkojen muutosten myötä myös typen ja fosforin kierrot ja huuhtoutuminen vesistöihin saattaa muuttua. Pohjoiset valuma-alueet ovat tässä mielessä erityisen herkkiä kasvukauden ulkopuolella, jolloin kasvien ravinteidenotto on vähäistä ja eroosio voi olla suurta. Ennustettu sademäärien ja valumien suureneminen talvella muuttaisi myös biogeokemiallisia prosesseja. Lisääntyvä ravinnekuormitus puolestaan voimistaisi vesien rehevöitymistä ja sen vaikutuksia ravintoverkoissa.
Toisaalta järvialtaat hidastavat ravinteiden kulkeutumista valuma-alueiden latvoilta kohti merta. Järvien kyky pidättää ravinteita saattaa kuitenkin muuttua ilmasto-olosuhteiden muuttuessa. Tästä johtuen ilmastonmuutoksen vaikutuksia ravinteiden pidätyskykyyn arvioidaan, erityisesti suhteessa odotettavissa oleviin muutoksiin hydrologiassa ja ravinnekuormituksessa. Ilmastonmuutos saattaa lisäksi vaikuttaa ravintoverkkojen rakenteeseen ja lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Lämpimämmässä ilmastossa alkuperäisten lajien levinneisyys muuttuu ja tulokaslajeja saattaa ilmaantua. Uusien lajien vaikutukset ravintoverkkoihin ja ekosysteemeihin saattavat olla vaikeasti ennakoitavia. Tästä johtuen tulokaslajeihin sisältyvä riski tulee ottaa huomioon, ja mahdollisiin haittavaikutuksiin tulee varautua etukäteen.
Työn tavoitteet
Tässä hankkeessa keskitytään arvioimaan valuma-alueiden ja järvien herkkyyttä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sekä niiden kykyä sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Kokeellisten ekologisten tutkimusten tuloksia, pitkäaikaisia seuranta-aineistoja ja mallinnustuloksia analysoimalla pyritään löytämään valuma-alueille ja järville toimivia hoito- ja sopeutumistapoja sekä toimenpiteitä toimialakohtaisesti. Tarkoituksena on järjestää yhdessä paikallisten ja alueellisten toimijoiden (mm. Hämeen ympäristökeskus, kunnat, suojeluyhdistykset, maataloustuottajien yhdistykset, metsänhoitoyhdistykset ja Metsähallitus) kanssa työpajoja sekä kokouksia, joissa tutkijat välittävät tietoa paikallisille toimijoille ja paikalliset toimijat puolestaan tarpeita ja näkemyksiään tutkijoille.
Odotettavissa olevat tulokset
- vuorovaikutuksen lisääminen tutkijoiden ja paikallisten sekä alueellisten toimijoiden välillä
- www-pohjainen tietopaketti paikallisista ja alueellisista ympäristöasioista suhteessa ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista sekä maa- että vesiekosysteemeihin
- ympäristöasioiden hallinnassa ja erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisessa aktiivisten paikallisten ja alueellisten toimijoiden verkosto
- parempi tietämys ilmastonmuutoksesta, sen seurauksista ja sopeutumismahdollisuuksista
- parempi ja realistisempi yhteys ympäristökysymysten ja sosioekonomisten näkökulmien välillä (haitat-hyödyt)
- hallinnollisten toimenpiteiden ja sopeutumiskeinojen suhteuttaminen ilmastonmuutokseen
Yhteyshenkilö
Lauri Arvola, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi