Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Ilmansaasteiden ilmastovaikutukset

New Picture, New Picture
Kuva: Minna-Kristiina Sassi
 

Hiilidioksidin (CO2) lisäksi myös monilla muilla ilmansaasteiden päästöillä kuten pienhiukkasilla on merkittävää vaikutusta ilmastoon. Ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia on erityisesti nokea eli mustaa hiiltä sisältävillä hiukkasilla. Mustaa hiiltä sisältävät hiukkaset ovat väriltään mustia tai hyvin tummia ja näin ollen ne imevät auringon valoa ja lämmittävät samalla ympäröivää ilmaa. Kun mustaa hiiltä kulkeutuu lumeen tai jäälle, niiden pinta tummuu ja sulaminen nopeutuu. Mustaa hiiltä sisältäviä hiukkasia kutsutaan lyhytikäisiksi ilmastoon vaikuttaviksi yhdisteiksi (short lived climate pollutants, SLCP). Muita tällaisia yhdisteitä ovat mm. otsoni ja metaani.

Arktisten alueiden lämpötilat nousevat nopeammin kuin muualla maailmassa. Koska mustan hiilen päästöt nopeuttavat ilmaston lämpenemistä sekä lumen ja jään sulamista, niiden rajoittaminen Arktisten alueiden läheisyydessä on erityisen tehokas keino ilmastonmuutoksen hillintään. Koska mustahiili säilyy ilmakehässä vain muutamia päiviä, mustahiilen päästövähennykset voisivat hidastaa ilmaston lämpenemistä suhteellisen nopeasti. Tehokkaita keinoja mustahiilen vähentämiseksi ovat aiempaa puhtaammat polttoaineet ja tehokkaammat polttolaitteet kotitalouksien lämmityksessä ja ruoanlaitossa sekä dieselmoottoreiden hiukkassuodattimet. Politiikkatoimia tarvitaan vähentämiskeinojen käyttöönoton tukemiseksi.

Toisaalta ihmisten tuottamat pienhiukkaset myös jäähdyttävät maapalloa vähentämällä maapallolle tuleva lämpösäteilyn määrää. Tasapaino avaruuteen heijastuvan ja maapallolle jäävän energian välillä määrittelee maapallon lämpötilaa. Eri tekijöiden vaikutusta tasapainoon voidaan kuvata säteilypakotteella (ks. alla oleva kuva). Lisää mustasta hiilestä MACEB-projektin sivuilta.

Säteilypakote 600 versio 2
Kuvassa on esitetty eri yhdisteiden säteilypakote vuonna 2011 suhteessa vuoteen 1750 (tilanne ennen teollista vallankumousta) ja yhteenkootut epävarmuudet. Lähde: IPCC WG1 AG5/2013 suomennos (pdf).
Julkaistu 2.10.2015 klo 14.14, päivitetty 10.2.2016 klo 13.23