Ilmansaasteiden ilmastovaikutukset

New Picture, New Picture
Kuva: Minna-Kristiina Sassi

Hiilidioksidin (CO2) lisäksi myös monilla ilmansaasteilla, kuten pienhiukkasilla, on merkittävää vaikutusta ilmastoon. Ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia on erityisesti nokea eli mustaa hiiltä sisältävillä hiukkasilla. Mustaa hiiltä sisältävät hiukkaset imevät tehokkaasti auringonvaloa ja lämmittävät samalla ympäröivää ilmaa. Kun mustaa hiiltä kulkeutuu lumeen tai jäälle, niiden pinta tummuu ja sulaminen nopeutuu. Näiden mekanismien lisäksi musta hiili vaikuttaa ilmastoon muuttamalla pilvien muodostumisprosesseja ja koostumusta. Mustaa hiiltä sisältäviä hiukkasia kutsutaan lyhytikäisiksi ilmastoon vaikuttaviksi yhdisteiksi (Short-Lived Climate Pollutants, SLCP). Muita tällaisia yhdisteitä ovat mm. metaani, rikkidioksidi ja otsoni. Osa hiukkasista, kuten rikkidioksidin muodostamat sulfaatit, heijastavat ilmakehässä ollessaan auringonvaloa ja viilentävät ilmastoa.

Arktisten alueiden lämpötilat nousevat nopeammin kuin muualla maailmassa. Koska mustan hiilen päästöt nopeuttavat ilmaston lämpenemistä sekä lumen ja jään sulamista, niiden rajoittamisen on ajateltu olevan tehokas keino ilmastonmuutoksen hillintään erityisesti Arktisten alueiden läheisyydessä. Mustan hiilen päästövähennykset voisivat myös hidastaa ilmaston lämpenemistä suhteellisen nopeasti, koska hiukkaset säilyvät ilmakehässä tyypillisesti vain muutamia päiviä. Tehokkaita keinoja mustahiilen vähentämiseksi ovat aiempaa puhtaammat polttoaineet ja tehokkaammat polttolaitteet kotitalouksien lämmityksessä ja ruoanlaitossa sekä dieselmoottoreiden hiukkassuodattimet. Politiikkatoimia tarvitaan vähentämiskeinojen käyttöönoton tukemiseksi.

Ihmisten tuottamat pienhiukkaset vaikuttavat maapallolle tulevan lämpösäteilyn määrään monimutkaisten prosessien kautta, joista osa ymmärretään vielä huonosti. Tasapaino avaruuteen heijastuvan ja maapallolle jäävän energian välillä määrittelee maapallon lämpötilaa. Eri tekijöiden vaikutusta tasapainoon voidaan kuvata säteilypakotteella (ks. alla oleva kuva). Hiukkaspäästöjen kohdalla ilmastovaikutukseen liittyvät epävarmuudet ovat erityisen suuria (musta jana). Koska vaikutukset ovat epävarmoja ja osa hiukkasista jäähdyttää ilmastoa, voivat päästövähennykset aiheuttaa ilmaston kannalta myös ei-toivottuja tuloksia. Toisaalta hengitysilman hiukkaspitoisuudet aiheuttavat valtavia terveydellisiä ja taloudellisia haittoja globaalisti, jolloin niiden vähentäminen on perusteltua näistä epävarmuuksista huolimatta.

Säteilypakote_IPCC
Kuvassa on esitetty eri yhdisteiden säteilypakote vuonna 2011 suhteessa vuoteen 1750 (tilanne ennen teollista vallankumousta) ja yhteenkootut epävarmuudet. Lähde: IPCC WG1 AG5/2013 suomennos (pdf).

FRES –tutkimustiimi arvioi laskentamalleilla mustan hiilen ja muiden ilmastoon vaikuttavien yhdisteiden päästöjä eri sektoreilta Suomessa. Tutkimusten tavoitteena on arvioida päästöjen ja ilmastovaikutusten kehitystä tulevaisuudessa sekä mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja niiden ympäristövaikutusta.Lisäksi tiimin jäsenet toimivat asiantuntijoina ja ympäristöministeriön tukena useissa mustaan hiileen liittyvissä kansainvälisissä työryhmissä, kuten:

Climate and Clean Air Coalition (CCAC)

The Climate and Clean Air Coalition on vapaaehtoinen yhteistyöryhmä, johon kuuluu valtioita, kansainvälisiä järjestöjä, yrityksiä ja muita instituutioita, jotka ovat sitoutuneet parantamaan ilmanlaatua ja hillitsemään ilmastonmuutosta vähentämällä lyhytikäisiä ilmastovaikutteisia ilmansaasteita (SLCP = Short-Lived Climate Pollutants).

Arctic Council Expert Group on Black Carbon and Methane (EGBCM)

Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on arvioida säännöllisesti mustan hiilen ja metaanin päästöjen kehitystä Aktisen neuvoston jäsen- sekä tarkkailijamaissa, sekä tuottaa päätöksentekijöille ajanmukaista tietoa tehokkaista päästövähennyskeinoista.

AMAP SLCP Expert Group

Tiedepainotteinen asiantuntijaryhmä, joka toimii Arktisen neuvoston AMAP-ohjelman alla. Ryhmä tuottaa arvioitiraportteja arktiseen ilmastonmuutokseen liittyen. Edellinen raportti julkaistiin vuonna 2015 (https://www.amap.no/documents/doc/amap-assessment-2015-black-carbon-and-ozone-as-arctic-climate-forcers/1299) ja seuraava vuonna 2021.

Julkaistu 2.10.2015 klo 14.14, päivitetty 27.10.2020 klo 12.18