Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Pohjaveden suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Pohjaveden suojelun- ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen eli POSKI–hanke on vuonna 1994 alkanut valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke, jota on toteutettu maakunnallisina erillishankkeina (kuva 1). Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa kiviaines- ja vesihuollon tarpeista sekä käytettävissä olevista luonnonvaroista ja niitä korvaavista materiaaleista. Hankkeissa on koottu ja täydennetty perustietoja sora- ja kallioalueiden kiviainesten määrästä ja laadusta, niiden geologisista, biologisista ja maisemallisista arvoista sekä soveltuvuudesta kiviaineshuoltoon ja vedenhankintaan. Lisäksi on selvitetty tutkimusalueella saatavissa olevat kiviainesta korvaavat materiaalit, kuten luonnonkivilouhimoiden sivukivet sekä energiantuotantolaitosten tuhkat ja kuonat.

POSKI tilanne 2017 556 px
POSKI-hankkeiden valmistumisajankohdat maakunnittain, tilanne 2019 © Jari Rintala

Hankkeessa on otettu huomioon luonnonvarojen kestävä käyttö ja sillä on pyritty turvaamaan

  • laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntarakentamista varten
  • yhdyskunnan vedenhankinnalle tärkeät pohjavesivarat
  • geologisen, biologisen ja maisemallisen kokonaisuuden kannalta arvokkaiden maa-aines- ja kalliomuodostumien suojelutarpeet

Hankkeessa on osoitettu pohjavedenottoon käyttökelpoiset muodostumat sekä pyritty löytämään pitkällä aikavälillä kiviainesten ottoon soveltuvia sora- ja hiekkamuodostumia ja kalliokiviainesalueita. Yhteensovittamisvaiheessa muodostumat on luokiteltu maa-aineksen ottoon soveltuviksi, osittain soveltuviksi tai soveltumattomiksi.

POSKI–hankkeella tuetaan maankäytön ja kaavoituksen suunnittelua maakunta- ja kuntatasolla. Hankkeen tuloksena on saatu:

  • yleiskuva käytettävissä olevista sora- ja hiekkavaroista, kalliokiviainesvaroista sekä pohjavesivaroista
  • yleiskuva geologisten muodostumien luonnon- ja maisemansuojelullista arvoista
  • arviot tulevaisuuden kiviainestarpeista ja pohjaveden kulutuksesta
  • tiedot alueilla käytettävissä olevista korvaavista materiaaleista
  • aihealueen paikallinen yhteistyö- ja asiantuntijaverkosto.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kaavoituksen tausta-aineistoina sekä muun muassa maa-aineslain mukaisessa lupakäsittelyssä. Ottoaluekohtaisia taseita ja ottotoimintaa varten tutkimuksia pitää kuitenkin tarkentaa. Ehdotuksilla ja suosituksilla ei ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Lopullinen alueidenkäytön yhteensovittaminen tapahtuu maakuntakaavoituksessa ja kuntien yleiskaavoituksessa.

Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämistä edellytetään valtioneuvoston 2017 hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten kaavojen sisältövaatimuksissa (132/1999). Maakuntakaavoituksen näkökulmasta hanke on vastannut myös aiemmin valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa olleeseen luonnonvaroja koskevaan tavoitteeseen: ”Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon”.

Tutkimustuloksista hyötyvät kiviainesyrittäjät, vesihuoltolaitokset, viranomaistahot ja kunnat. Hanke tuottaa perustietoa, jonka avulla geologisista luonnonvaroista riippuvaisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä voidaan suunnitella ja ylläpitää.

Lisätietoja

Ritva Britschgi, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 7.1.2019 klo 15.10, päivitetty 8.1.2019 klo 12.39