Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen ilmastonmuutosindikaattoreiden tarkentaminen (EU Life+ MONIMET)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

EULife.jpg

Ilmastonmuutoksen keskeisenä syynä pidetään kasvihuonekaasujen, tärkeimpinä hiilidioksidin (CO2) ja metaanin (CH4), kertymistä ilmakehään. Maaympäristön eliöyhteisöillä, varsinkin pohjoisen havumetsävyöhykkeen (boreaalisen vyöhykkeen) metsä- ja kosteikkoalueilla, on tärkeä osa näiden kaasujen ja koko luonnon hiilitalouden tasapainon säätelyssä. Toistaiseksi tiedetään kuitenkin varsin huonosti, miten boreaalisen vyöhykkeen hiili- ja vesitasapaino muuttuu ilmaston muuttuessa. Tätä voidaan selvittää käyttämällä erilaisia malleja ja ilmastonmuutosindikaattoreita. Erityisen suurta tiedon ja hyvien ja tarkkojen indikaattorien puute on maa- ja aluetasolla.

EU:n Life+ -hankeessa MONIMET (Climate Change Indicators and Vulnerability of Boreal Zone Applying Innovative Observation and Modeling Techniques, 2013-2017) määritettiin ilmastonmuutosindikaattoreita boreaaliselle metsäalueelle ja tarkennettiin tietoa boreaalisen ekosysteemin kasvukauden pituudesta sekä hiilitaseen kausivaihtelusta. Tähän liittyen kehitettiin nettikameroihin ja kaukokartoitukseen perustuvaa seurantajärjestelmää, jolla voidaan tarkentaa ja kalibroida fenologiahavaintoja ja lumentulo- ja sulamisajankohtatietoa. MONIMET-hankkeessa arvioitiin myös kuntien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja selvitettiin maanlaajuisella kyselyllä kuntalaisten käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja siihen varautumisesta.

Tulokset

  • Suomen boreaalisten ekosysteemien vuodenaikaisvaihteluiden seurantaan perustettiin nettikameraverkosto. Kameroita asennettiin 14 kohdealueelle, 1-3 kameraa kullekin. Kameraverkosto ja kuvien tietokanta esitellään teoksessa Peltoniemi ym. 2018. Eri kameroiden kuvien aikasarjoja jaksolle 2014-2017 on ladattavissa pysyvästä data palvelusta. Lisätietoja kohdealueista ja kamera-asetuksista täältä.
  • Maaekosysteemien hiilenkiertoa arvioitiin kahdella erilaisella mallilla, JSBACH-maanpintamallilla ja PREBAS-metsämallilla Malliajoissa käytettiin 15 ilmastoskenaariota, jotka olivat peräisin hankkeesta CMIP5 (Coupled Model Intercomparison Project Phase 5).
  • Mallituloksista saatiin arvoja maaekosysteemien keskeisille ilmastonmuutosindikaattoreille: kokonaisyhteytystuotos GPP, ekosysteemin nettohiilitase NEE, ekosysteemihengitysnopeus TER, metsän kasvu, sekä kasvillisuuden aktiivisen jakson pituus, sen alkupäivä ja päättymispäivä. Indikaattoreiden Suomen kattavat kartat sekä tilastot julkaistiin Ilmasto-oppaassa.
  • Haavoittuvuutta juomaveden nitraattipitoisuuden nousulle tutkittiin mallinnuksen keinoin (INCA-malli) eteläsuomalaisella valuma-alueella. Skenaarioajot tulevaisuuden ilmastolle eivät näyttäneet kasvavaa haavoittuvuutta.
  • Satelliittihavaintoihin perustuvia aikasarjoja kasvillisuuden aktiivisen jakson alkamisen päivämääristä sekä lumen sulamisajankohdasta tuotettiin jaksolle 2001-2016 MODIS-havainnoista (Moderate Resolution Imaging Spectroradiometer). Fenologisia aikasarjoja kasvukauden alun päivämääristä voidaan tarkastella verkossa ja data on ladattavissa SYKEn avoimen tiedon latauspalvelusta.

Julkaisut

Päivittyvä julkaisulista löytyy hankkeen sivuilta.

 

Hankkeen englanninkielinen nimi: Climate Change Indicators and Vulnerability of Boreal Zone Applying Innovative Observation and Modeling Techniques (MONIMET)

Hankekoodi: LIFE12 ENV/FI/000409

Budjetti: 2 755 288 e

 

Lisätietoja: Kristin Böttcher, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Julkaistu 20.8.2014 klo 12.38, päivitetty 7.3.2018 klo 8.28