Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely ravinteita kierrättäen

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Hankkeen tausta ja tarve

Jätevesilietteet ja biojäte sisältävät huomattavan määrän ravinteita. Näistä fosfori ja typpi kasvinravinteina ovat kierrätettynä hyvin arvokkaita mm. maa- ja metsätaloudelle. Etenkin fosforin kierrättämisestä on puhuttu paljon, koska se on rajallinen luonnonvara, jota joudutaan hankkimaan kaivosprosesseilla lannoiteteollisuuden käyttöön. Jätevesilietteiden ja biojätteen ravinteet ovat vesistöihin joutuessaan rehevöitymistä aiheuttavia; haitallisia ja poissa hyödyllisestä kiertokulusta.

Jätevesilietteitä mädätetään ja kompostoidaan niiden sisältämän energian ja ravinteiden hyödyntämiseksi ja vesistöjen kannalta mahdollisimman haitattomaksi saamiseksi. Suurin osa kompostoidusta lietteestä menee tällä hetkellä viherrakentamiseen, josta ravinteet saattavat erityisesti ennen kasvipeitteenmuodostumista huuhtoutua pintavesiin. Rauta- ja alumiinipohjaisilla kemikaaleilla jätevettä saostettaessa – kuten Suomessa yleisesti on tapana – ravinteet sitoutuvat lietteeseen muodossa, jossa ne ovat hyvin vaikeasti kasvien käytettävissä, mutta vapautuvat vesistöihin joutuessaan pitkän ajan kuluessa.  Käsitellyn puhdistamolietteen ja biojätteen käytössä on selvitettävä:
  • ravinteiden olomuoto ja käyttökelpoisuus erilaisten käsittelymenetelmien jälkeen
  • haitallisten aineiden määrä valmiissa tuotteessa
  • palveluntarjoajien käsittelytekniikoiden ja osaamisen arviointi jätevesi- ja jätelaitoksilla
  • ravinteiden elinkaari puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelyssä
Tässä hankkeessa kehitetään toimintatapaa, jolla palvelun tarvitsijat voivat suunnitella ja vertailla erilaisia käsittelyprosesseja ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää vesistöpäästöjä ja tehostaa ravinteiden kierrätystä. Vesistöpäästöjen vähentämistä arvioidaan nimenomaan jätevedenpuhdistamon vedenpuhdistusprosessin jälkeen, kun suurin osa ravinteista on sidottu puhdistamolietteeseen. Jos ravinteet huuhtoutuvat aikaa myöten käsitellystä lietteestä vesistöihin, on jätevedenpuhdistus osittain turhaa. Lietteiden käsittelyn yhteydessä voidaan käsitellä myös biojätteitä, jolloin saadaan hyödynnettyä kummankin jätekomponentin energia- ja ravinnesisältöä. Tämä prosessi ei vaadi ainoastaan teknistä osaamista, vaan kyseinen palvelu on myös osattava hankkia hankintalain antamien mahdollisuuksien puitteissa. Hankkeessa tarkastellaan hankintaprosessia ja erilaisia puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelytapoja ja pyritään kehittämään toimintamalli, jolla erilaiset toimijat voisivat löytää itselleen sopivan toimintatavan. Tästä työstä saadaan myös tukea mahdolliseen standardin valmisteluun hyvästä, ravinnearvoa painottavasta hankintakäytännöstä

Hankkeen merkittävänä osana on pilot-selvitys, jossa on mukana yksi kunnallinen vesilaitos ja sen jätevedenpuhdistamot sekä yksi alueellinen jätelaitos. Porvoon Vesi ja Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy ovat mukana hankkeen toteutuksessa ja kehiteltävää toimintamallia tarkastellaan niiden toiminnalla.

Hyödynsaajat ja sidosryhmät

Hanke toteutetaan yhdessä palvelun tarvitsijoiden kanssa ja tarkastellaan heidän tarpeidensa näkökulmasta. Puhdistamolietteiden ja biojätteen käsittelypalvelu on kuitenkin monen osapuolen toiminnan summa. Tällöin myös palveluntarjoajien näkökohdat huomioidaan hankkeessa ja ne hyötyvät osaavampien asiakkaiden muodossa. Osaavien palveluntarjoajien markkinat paranevat myös kun heidän palveluitaan osataan jo hankintavaiheessa vaatia. Viljelijöille ja maanomistajille hankkeesta tulee hyötyä, kun kierrätysmateriaaleista valmistettuja lannoitetuotteita tulee lisää markkinoille.

Hankkeen merkittävin hyöty koituu ympäristölle. Puhdistamolietteiden ja biojätteen sisältävien ravinteiden kierrätyksen myötä tämä osuus on poissa vesistöjä kuormittamasta. Neitseellisen fosforin louhinnan tarve vähenee myös kierrätyksen myötä.


Tavoitteet, tulokset ja niiden seuranta

Hankkeen tavoitteina on

  • Kartoittaa hyvät puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelymenetelmät
  • Kartoittaa ravinteiden talteenotto ja/tai käyttötavat
  • Saavuttaa käsiteltävyydeltään käyttökelpoisia ja kilpailukykyisiä lopputuotteita
  • Kartoittaa mahdollisuuksia saada lietteen ja biojätteen ravinteet hyödynnettävään muotoon
  • Arvioida keinoja, joiden avulla voidaan minimoida vesistöihin joutuvien ravinteiden määrä
  • Luoda ravinteiden kierrätyksen huomioiva hankintaprosessi
  • Arvioida käsittelymenetelmien taloudellisuutta kustannusten ja taloudellisen lisäarvon avulla

Hankkeen aikatauluna on se, että loppuraportti valmistuu kesäkuussa 2014.

Lisätietoja

Jyrki LAitinen, johtava asiantuntija, Suomen ympäristökeskus SYKE

Julkaistu 11.9.2013 klo 10.59, päivitetty 12.12.2014 klo 10.11

Kohderyhmä: