Vesistömallijärjestelmän vedenlaatu osio VEMALA simuloi kokonaisfosforin, -typen ja kiintoaineen kierrot kolmannen jakovaiheen alueellisella ja vuorokauden ajallisella tarkkuudella. Ainetasekaaviossa vuorokauden simuloinneista on laskettu keskimääräinen vuositase samalla alueellisella tasolla. Valuma-alueen koostuminen eri osa-alueista ja altaista kuvataan kaaviona, jossa taseen ainemäärien siirtyminen esitetään. Kaavio on käytännössä useista välilehdistä koostuva Microsoft Excel –tiedosto, jonka avulla käyttäjä voi tutkia eri päästövähennysten vaikutuksia alueittain modifioimalla taseita itse.
Kuvassa 1 esitetään esimerkkinä Lapuanjoen vesistöalueeseen kuuluvan Kuortaneenjärven fosforitasekaavio. Siniset laatikot esittävät kolmannen ja punaiset toisen jakovaiheen alueita ja järvi kuvataan mustalla soikiolla. Alueella syntyvän kuormituksen lähteet ovat 1) pistelähde ja laskeuma, 2) pellot, 3) muu maa-alue ja 4) haja-asutus. Näiden osuudet esitetään piirakkakuviossa ja ne on laskettu yhteen alueen tunnuksen alla olevaan soluun. Lisäksi kaaviossa esitetään kullakin alueella pidättyvä ainemäärä ja pidättymisprosentti. Kuvasta huomataan, että Kuortaneenjärveen tulee eniten fosforia alueen 44.042 kautta (noin 17 700 kg vuodessa). Kaiken kaikkiaan kuormitusta tulee 22 300 kg vuodessa, josta järveen pidättyy reilut 12 %. Toisen jakovaiheen alueet esitetään tarkemmin kolmannen jakovaiheen tarkkuudella, samoin kuin taulukoituna kaikki taseen modifioitavat komponentit, muilla välilehdillä.
Kuva 1. Esimerkki ainetasekaavioista: Kuortaneenjärven lähivaluma-alueen fosforitasekaavio.
Haluttaessa voidaan kuvata nykytilannetta laskemalla taseet historiajaksolla (1991 alkaen) tai tulevaisuutta hyödyntämällä VEMALAn skenaarioita 2050 asti.
Lisätietoa
Johtava tutkija, Olli Malve, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi