Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Uusi valuma-aluejako

Suomen ympäristökeskus (SYKE) kehittää uutta valtakunnallista valuma-aluejakoa, joka tulee korvaamaan vanhan vuodelta 1993 peräisin olevan rajauksen. Uudesta valuma-aluejaosta on vuonna 2014 julkaistu luonnos, jota voi tarkastella internetissä erityisellä karttasovelluksella (ArcGIS Online) osoitteessa http://paikkatieto.ymparisto.fi/agol/value/palaute.html.

Valuma-aluejakoluonnos koostuu kahdesta tasosta – päävesistöalueista ja valuma-alueista. Päävesistöalueita on 73, yksi vähemmän kuin nykyisessä päävesistöaluejaossa. Nykyisessä aineistossa oleva Purmojoen vesistöalue (46) on yhdistetty Ähtävänjoen (47) vesistöalueeseen maankohoamisesta aiheutuneen meren rantaviivan siirtymisen vuoksi.

Päävesistöalueet on jaettu pienempiin osavaluma-alueisiin seuraavia rajauskriteereitä käyttämällä. Oman valuma-alueen ovat saaneet kaikki yli 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat yli 100 meRajauskriteerit_uusi_valujako.jpgtrin pituiset uomat tai uomajatkumot, jotka päättyvät uomien risteykseen (uomajatkumolla tarkoitetaan tässä peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja). Mikäli uomien risteyskohta on järvessä, valuma-alue rajataan järven rantaan. Lisäksi oman valuma-alueen ovat saaneet kaikki vähintään 50 hehtaarin kokoiset järvet sekä näihin järviin laskevat yli 100 metrin pituiset uomat tai uomajatkumot. Lisäksi suuria järvi-altaita on jaettu tässä valuma-aluejaossa osa-altaisiin (mm. Saimaa ja Oulujärvi). Aineistosta puuttuvat vielä meren saarissa olevat valuma-alueet.

Uuden valuma-aluejaon luonnoksessa on yli 22 000 valuma-aluetta. Nykyisin yleisesti käytettävissä olevassa valuma-aluejaossa ns. 3. jakovaihe sisältää 5637 valuma-aluetta.

Kaikki tämän luonnoksen uudet valuma-alueet ovat ns. lähivaluma-alueita. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi järven valuma-alueesta puuttuvat kaikkien siihen laskevien uomien tai uomajatkumoiden valuma-alueet. Jatkossa on tarkoitus kehittää menetelmä rajauskriteerit täyttävien kohteiden koko yläpuolisen valuma-alueen hallitsemiseksi.

Uusi valuma-aluejako on alusta asti toteutettu kokonaan digitaalisilla tuotantomenetelmillä. Tämä tuotantomenetelmä mahdollistaa automaattisen valuma-alueiden mallinnuksen halutuille purkupisteille, esim. vesipuitedirektiivin vesimuodostumille voidaan mallintaa omat valuma-alueet.

Lähtöaineistona on käytetty MML:n 10 metrin ruutukokoon perustuvaa korkeusmallia, jota on täydennetty valtakunnan rajan ulkopuolelle meneviltä osiltaan maailmanlaajuisella ASTER GDEM korkeusmallilla (The Ministry of Economy, Trade and Industry (METI), Japan & National Aeronautics and Space Administration (NASA), USA, 2011). Tätä korkeusmallia on tarkennettu ”polttamalla” siihen SYKEn Ranta10-aineiston uomat, muut virtavedet ja järvet. Ranta10 pohjautuu MML:n maastotietokantaan.

Uusi_valujako.jpg

Julkaistu 4.4.2014 klo 10.48, päivitetty 10.8.2017 klo 13.03
Kohderyhmä: