Hanke lyhyesti
Valtakunnallinen valuma-aluejako on tärkeimpiä ympäristöhallinnon ylläpitämiä paikkatietoaineistoja. Sitä käytetään ympäristön tutkimuksen ja seurannan keskeisenä perusaineistona laajalti niin ympäristöhallinnossa kuin sen ulkopuolella, ja se palvelee vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä.
Esiselvitys valuma-aluejaon uudistamisesta tehtiin vuosina 2005-2006 osana VESI-GIS -hanketta. Esiselvitystyöryhmä katsoi, että nykyinen valuma-aluejako ei enää vastaa käyttäjien tarpeita ja että tarvitaan kokonaan uusi valuma-aluejako.
Koko valuma-aluejärjestelmän uudistamisen todettiin olevan niin haastava työ, että hanke päätettiin jakaa kahteen eri vaiheeseen. Hankkeen ensimmäisen vaiheen (VALUE I) toteutus aloitettiin maaliskuussa 2009 MMM:n, YM:n ja SYKE:n yhteisrahoituksella. VALUE I-hankkeessa oli mukana myös Geodeettinen laitos (MMM tutkimusrahoituksella).
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa luotiin konsepti valuma-aluejärjestelmäksi sekä suunniteltiin tuotantomenetelmät tämän toteuttamiseksi. VALUE I –hankkeen ohjausryhmä hyväksyi konseptin valuma-aluejärjestelmäksi sekä totesi projektiryhmän esittämän jatkohankkeen valtakunnallisen valuma-aluejaon toteuttamisesta välttämättömäksi.
Tavoitteet
Hankkeen toisessa vaiheessa (VALUE II) toteutetaan uusi valtakunnallinen valuma-aluejärjestelmä, joka koostuu valuma-alueiden määrittämiseen tarvittavista työkaluista, uudesta valuma-aluejaosta sekä Valuma-alue-tietojärjestelmästä.
Hankkeessa tehdään valtakunnallisen valuma-aluejaon automaattiseen mallinnukseen tarvittavat työkalut (ns. Value-mylly eli ylläpitäjän työkalupakki). Näillä työkaluilla toteutetaan keskitetysti ylläpidettävät valtakunnalliset valuma-aluejaot: yleisjako (yli 50 ha järvet, yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat) ja VPD valuma-aluejako (Vesipuitedirektiivin mukaisille vesimuodostumille). Yleis- ja VPD-jaon lisäksi järjestelmää voidaan täydentää myöhemmin uusilla valtakunnallisilla valuma-aluejaoilla tarpeen mukaan. Valuma-alueiden mallintamiseen tarvitaan lähtöaineistoina ranta10 (sisältäen SYKE:n uomaverkoston + MML:n karsitun ja korjatun mtk-rantaviiva-aineiston) ja korkeusmalli km10 (MML). Hankkeen aikana uomaverkosto täydennetään koko Suomen kattavaksi.
Hyödyt
Hankkeessa toteutettava valtakunnallinen ja laajakäyttöinen järjestelmä muodostaa yhdessä järvirekisterin ja uomatietojärjestelmän kanssa uuden valtakunnallisen vesistötietojärjestelmäkokonaisuuden, joka parantaa käyttösovelluksineen tietojen hallinta-, analyysi- ja yhteiskäyttömahdollisuuksia kaikessa vesistöihin liittyvässä tutkimus-, asiantuntija- ja tietojärjestelmätyössä.
Valuma-aluejako on yksi keskeisimpiä ympäristön seurannan ja tutkimuksen perusaineistoja ja valuma-alueita käytetään laajasti myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Valuma-aluejaon tärkeyttä kuvaa myös se, että se on yksi INSPIRE-direktiivin referenssiaineista. Uusi valuma-aluejako mahdollistaa mm. vesipuitedirektiivin mukaisten vesimuodostumien tilan tarkemman seurannan ja INSPIRE-direktiivin vaatiman valuma-alueiden harmonisoinnin naapurivaltioiden (Ruotsi ja Norja) kanssa. Riittävän tarkka valuma-aluejako vähentää käyttäjien omien valuma-aluerajausten tarvetta. Valuma-aluejaon kriteeristössä otetaan huomioon uudisteilla olevan vesilain määritykset.
Lisätietoja
Kehitysinsinööri Riitta Teiniranta, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi tutkija Matti Joukola, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Suunnittelija Jaakko Suikkanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi