Suomen ympäristökeskus järjestää maakuntajärvikilpailun, missä kansalaiset voivat ehdottaa ja äänestää maakunnille nimikkojärven.  Samalla kerätään tietoa siitä, mitä suomalaiset järvessä arvostavat: onko se esteettinen kokemus, kaivataanko puhtaan veden kosketusta vain onko järvi kalastuksen, uimisen ja soutelun paikka? Suomen maakuntien symboleja ovat jo mm. maakuntakukat, maakuntalinnut ja maakuntakivet, mutta maakuntajärviä tuhansien järvien Suomessa ei ole tätä ennen valittu. Nyt ne valitaan kaksivaiheisella kansalaisäänestyksellä.

Kilpailu käynnistyy Maailman vesipäivänä 22.3. Samanaikaisesti julkaistaan SYKEn Järviwiki-verkkopalvelu. Siellä kansalaiset saavat esittää kilpailuun haluamiaan järviä ja perustella ehdotuksiaan. Perusteluissa voidaan painottaa esimerkiksi järven vaikutusta maakunnan kehitykseen tai järven luonto- ja kulttuuriarvoja.

Esityksiä maakuntajärvikandidaateista voi tehdä myös kirjeitse. Ehdotusten jättäminen päättyy elokuussa 15.8. Äänestysaika on 14.9. -30.9.joko tekstiviestillä tai postikortilla. Yleisradion TV2:n Suomi express –kansalaisohjelma ja Järviwiki seuraavat kilpailun etenemistä. Tarkemmat äänestysohjeet syyskuun alussa Järviwikissä.

- Kilpailun tarkoituksena on myös lisätä tietoa järvistämme, niinpä yllätykselliset järvet ja perustelut ovat tervetulleita. Suomessa on järviä ja lampia yhteensä 187 888. Jokaisessa Manner-Suomen maakunnassa on vähintään tuhat järveä tai lampea. Valinnanvaraa on siis runsaasti. Kussakin maakunnassa voidaan asettaa ehdolle järvi, joka sijaitsee kokonaan tai osittain maakunnan alueella. Kahteen tai useampaan maakuntaan kuuluva järvi voi olla ehdokkaana kaikissa sijaintimaakunnissaan. Ellei näin meneteltäisi, moni merkittävä järvi, esimerkiksi Päijänne, jäisi kisan ulkopuolelle", SYKEn johtava hydrologi Esko Kuusisto toteaa.

Voittajaksi valitaan järvi, joka saa maakunnassaan eniten ääniä. Sama järvi voi tulla valituksi useammassa kuin yhdessä maakunnassa.

Järviwiki yhdistää viranomais- ja kansalaistiedon

Järviwiki on uusi yhteisöllinen verkkopalvelu Suomen järvistä. Siinä on oma sivunsa jokaiselle vähintään hehtaarin kokoiselle järvellemme ja valmiit työkalut, joiden avulla mm. havaintojen tallentaminen palveluun on helppoa. Järviwikiin tulee myös asiantuntijoiden koostamaa järvitietoa.          

Palvelun kehittämisestä on vastannut pääosin verkkotoimittaja Matti Lindholm SYKEn viestinnästä.  Idea syntyi kaksi vuotta sitten.

"Järviwiki ei ole valmis, eikä sen ole tarkoituskaan olla. Wikien ideologiaan kuuluu, että ne perustetaan nopeasti ja ne laajenevat käyttäjäkunnan kasvaessa ja käyttäjien tarpeen mukaisesti. Niin viranomaisilla, vesiasiantuntijoilla kuin kansalaisillakin on nyt mahdollisuus määritellä, mihin suuntaan Järviwiki kehittyy. Apuraha Järviwikin perustamiselle saatiin Maa- ja vesitekniikan tuki ry:ltä, ja varsinainen kehitystyö alkoi noin vuosi sitten. Maa- ja vesitekniikan tuki ry rahoittaa osin myös maakuntajärvikilpailua", Matti Lindholm kertoo.

Kaikista järvistä tarjotaan järvirekisterin perustiedot

Järviwikissä on tarjolla kaikista järvistä SYKEn järvirekisterin perustiedot, jotka on tallennettu semanttisen webin periaatteiden mukaisesti. Järviwikissä järviä ja muita sisältöjä pystyy luokittelemaan ja hakemaan mm. koon, syvyyden, sijaintikunnan, ELY-keskuksen ja vesienhoitoalueen mukaan. Järviwikistä selviää myös esimerkiksi se, kuinka monta Pyhäjärveä maassamme on ja mikä on kaikkein yleisin järvinimi. Lisäksi Järviwikissä on järvikohtaisia linkkejä YLEn Elävään arkistoon.

Myös mökkijärven kalaston voi selvittää Järviwikistä

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on tallentanut Järviwikiin 18 kalalajin sekä joki- ja täpläravun levinneisyystiedot Kala-atlas tietokannasta. Tietokannan tiedot eivät ole järvikohtaisia, mutta kansalaiset voivat täydentää tietoja omilla havainnoillaan.

Gisbloom Life+ kehittää leväennusteita Järviwikissä

Järviwikiä kehitetään myös EU:n rahoittamassa Gisbloom Life+ hankkeessa , jossa kansalaiset, yhteisöt ja verkostot voivat seurata ja ennustaa leväkukintojen muutosta sekä etsiä kustannustehokkaimpia tapoja vähentää järvien ravinnekuormitusta.

Kilpailua varten koottu arviointiraati

Arviointiraadin tehtävänä on valita kansalaisten ehdotuksista syyskuun alkupuolella kullekin maakunnalle kolme järveä lopulliseen äänestykseen, joka siis pidetään syyskuun jälkipuoliskolla. Raatiin ovat lupautuneet Suomen luonnonsuojeluliiton, maakuntaliittojen, TV2:n, Maa- ja vesitekniikan tuki ry:n, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön edustajat, puheenjohtajana toimii johtava hydrologi Esko Kuusisto SYKEstä.

Raati toimii myös kilpailun tuomaristona. Kaikkien äänestäneiden joukosta arvottava voittaja saa palkinnoksi valintansa mukaan soutuveneen tai järviristeilypaketin. Parhaat ehdotukset ja perustelut huomioidaan kirjapalkinnoin.

Lisätietoja:

www.jarviwiki.fi/maakuntajarvikilpailu

Kilpailun sähköinen juliste A3 ladattavissa täältä (1,82 Mt)
Kilpailun kartta ladattavissa täältä (1,90 Mt)

www.jarviwiki.fi

Gisbloom: Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan - GISBLOOM

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 040 831 9165

Verkkotoimittaja Matti Lindholm, SYKE
puh. 0400 148 555

Tiedottaja Ulla Sonck, SYKE
puh. 040 740 2186

Maakuntajärvikilpailun korttitilaukset Ulla Sonckilta. 

etunimi.sukunimi@ymparisto.fi