Hanke kokoaa yhteen seuraavat osahankkeet:
- Integroitu vaikutus- ja pitoisuusprofilointi puhdistetun jäteveden ympäristövaikutusten arvioimiseksi (Maj ja Tor Nesslingin säätiö, 2013-2016)
- Vaikutusperustainen analyysi jäteveden ympäristövaikutusten arvioinnissa (Maa- ja vesitekniikan tuki ry, 2013-2015)
- Jätevesien kokonaistoksisuuden analyysin kehittäminen ja toimeenpanon arviointi (Ympäristöministeriö, 2013-2015)
- Esiselvitys jätevesien toksisuuden arviointimenetelmän soveltuvuudesta haitallisten aineiden yhteisvaikutusten riskinarviointiin ja tarkkailuun (Ympäristöministeriö, 2012-2013)
Hankkeen tausta
Teollisuuden käytössä on maailmanlaajuisesti noin 100 000 erilaista kemikaalia. Valmistamisen, käytön ja/tai jätteenkäsittelyn aikana ympäristöön vapautuu kemikaaleja, joilla on haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen tai elinympäristömme hyvinvointiin. Suomeen tuoduissa tai täällä valmistetuissa tuotteissa on kaikkiaan yli 5000 vaaralliseksi luokiteltua ainetta. Perinteinen haitallisten aineiden seuranta keskittyy pitoisuuksien määrittämiseen. Tällainen lähestymistapa rajoittuu väistämättä rajalliseen määrään kemikaaleja. Ihmistoiminnan seurauksena ympäristö kemikalisoituu ja jätevesiin joutuu sekä teollisuudesta että kotitalouksista lukuisia eri kemikaaleja. Kaikki kemikaalit eivät ole haitallisia, mutta aineiden yhä suurempi lukumäärä vaikeuttaa ympäristöhaittojen arviointia.
Jäteveden myrkyllisyyden arvioinnissa (WEA, Whole Effluent Assessment) perusperiaatteena on useiden ravintoketjun eri tasolla olevien organismien altistaminen puhdistetulle jätevedelle vakioiduissa laboratorio-olosuhteissa. Menettelyllä pystytään selvittämään vaikutuksia, joita puhdistettu jätevesi vastaanottavassa vesistössä aiheuttaa, ja arvioimaan päästöstä aiheutuvaa riskiä. Arvioinnissa havaitaan jätevesien sisältämien aineiden yhteisvaikutukset, mutta yksittäisten vaikuttavien aineiden selvittämiseksi tarvitaan kemiallisia määrityksiä. Vaikutusperustainen analyysi (EDA, Effect Directed Analysis) integroi periaatteita WEA:sta ja kemiallisesta analytiikasta. EDA:lla on mahdollista tunnistaa monimutkaisista seoksista aineryhmiä, jotka aiheuttavat haittavaikutuksia. Monet haitallisiksi luokitellut aineet ovat pysyviä ja kertyviä, mutta esiintyvät jätevesissä hyvin pieninä pitoisuuksina. Näytteiden konsentroinnilla ja fraktioinnilla ennen kemian analyysejä ja toksisuustestausta parannetaan haitallisten aineiden havaitsemis- ja tunnistamismahdollisuuksia. Haitta-aineiden tunnistaminen on edellytys puhdistustoimenpiteiden kehittämiselle ja ympäristövaikutusten vähentämiselle. EDAn avulla voidaan entistä paremmin noudattaa ympäristönsuojelulain yleisiä periaatteita haitallisten ympäristövaikutusten ja pilaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Menettely hyödyttää toiminnanharjoittajia tarjoamalla tehokkaan työkalun ympäristöriskien vähentämiseksi. Se edistää kansallisen kemikaaliohjelman tavoitetta siitä, että kemikaalit eivät aiheuta merkittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020.
Tutkimuksen tavoitteet
- Optimoidaan konsentrointi- ja fraktiointimenetelmiä haitta-aineiden vaikutusten ja pitoisuuksien tutkimiseksi jätevesistä
- Kehitetään profilointiin soveltuva testauspaketti, jossa on edustettuna eri vaikutusmekanismeihin perustuvia menetelmiä
- Sovelletaan integroitua profilointia tutkimalla valituilta jätevesipuhdistamoilta lähtevää jätevettä
- Arvioidaan käytettyjen menetelmien soveltuvuus erilaisten jätevesien analysoimiseen
Lisätietoja
Erikoistutkija Markus Sillanpää, Suomen ympäristökeskus SYKE