Tämän sivun lyhytosoite on: www.syke.fi/hankkeet/vuorovaikutteinenMETSOneuvonta
Hankkeen tavoitteet ja tutkimuskysymykset
Tieto ja vuorovaikutus monimuotoisuuden turvaamisen kohdentamisen tueksi -tutkimushankkeen tavoitteena on
- selvittää, mitkä ovat monimuotoisuuden turvaamiskeinojen kohdentamisen keskeiset haasteet alue- ja tilatasolla sekä
- kuinka erilaisille metsänomistajille kohdennettu monimuotoisuusneuvonta voi vastata niihin.
Hankkeessa tutkitaan metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen kohdentamisen haasteita maatalous- ja metsätalousmaisemassa ekologisen tiedon pohjalta ja eri toimijoiden odotusten näkökulmasta. Maantieteellisesti se keskittyy Länsi-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan. Tutkimus jakaantuu kolmeen osioon, joiden tarkemmat kuvaukset löytyvät kuvan alta.
Osio 1. Monimuotoisuusneuvonnan kehittäminen (vetäjä: SYKE)
Tutkimuskysymys: Kuinka monimuotoisuusneuvontaa sekä toimijoiden ja maanomistajien välistä vuorovaikutusta voitaisiin entisestään kehittää tiedon ja sen kohdentamisen avulla?
Osio 2. Metsänomistajat ja monimuotoisuuden turvaaminen (Vetäjä: METLA)
Tutkimuskysymys: Kuinka Länsi-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa arvokkaita kohteita omistavat metsänomistajat kokevat kohdentamisen tila-, alue- ja maisematasolla tarkasteltuna ja kuinka he hyödyntävät eri tietolähteitä ja luottavat eri toimijoihin monimuotoisuusneuvonnan toteuttajina?
Osio 3. Maisematason tieto (Vetäjä: HY)
Tutkimuskysymys: Kuinka luonnonsuojelubiologinen tieto maisematasolla tukee toimenpiteiden kohdentamista ja auttaa integroimaan maatalous-metsätalousmaiden suojelua toisiinsa ja kuinka nämä suojelubiologiset näkökulmat ja maanomistajien kokemukset kohtaavat?
Uusi METSO-tutkimushanke tarjoaa välineitä metsäalan ammattilaisen arkeen ja lisää keskustelua metsänomistajien kanssa © Kimmo Syrjänen
Osio 1. Monimuotoisuusneuvonnan kehittäminen (vetäjä: SYKE)
Tutkimuskysymys: Kuinka monimuotoisuusneuvontaa sekä toimijoiden ja maanomistajien välistä vuorovaikutusta voitaisiin entisestään kehittää tiedon ja sen kohdentamisen avulla?
Hyödyntämällä tutkijoiden ja käytännön asiantuntijoiden sekä muiden kentän toimijoiden välistä vuorovaikusta tässä osiossa tunnistetaan kohdentamisen pullonkaulat ja täsmennetään tutkimuskysymykset sekä käydään vuoropuhelua kohdentamisen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vuorovaikutteinen työskentelytapa tuottaa uutta aineistoa ja välittää havaintoja käytännön asiantuntijoiden ja toimijoiden arvioitavaksi ja tarkennettavaksi.
Metsäammattilaisten ja metsänomistajien väliset kohtaamiset ovat METSO-ohjelman käytäntöön viemisen kannalta keskeisiä. Siksi hankkeessa tutkitaan yhtäältä metsäneuvojien valmiuksia lain mahdollistamaan monimuotoisuutta painottavaan metsäsuunnitteluun kyselytutkimuksella Länsi-Suomessa ja toisaalta selvitetään tapaustutkimuksella, kuinka metsänomistajat ja metsäsuunnitelmien laatijat kokevat metsäsuunnitelman tekemisen. Näin selvitämme miten metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja eri metsänkasvatusmenetelmät voidaan sisällyttää nykyistä tehokkaammin metsäsuunnitteluun sekä metsäneuvontaan. Samalla tutkimme vuorovaikutteisen koulutuksen mahdollisuuksia parantaa metsäsuunnittelulla metsien monimuotoisuuden turvaamisen kohdentamista.
Osio 2. Metsänomistajat ja monimuotoisuuden turvaaminen (Vetäjä: METLA)
Tutkimuskysymys:
Kuinka Länsi-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa arvokkaita kohteita omistavat metsänomistajat kokevat kohdentamisen tila-, alue- ja maisematasolla tarkasteltuna ja kuinka he hyödyntävät eri tietolähteitä ja luottavat eri toimijoihin monimuotoisuusneuvonnan toteuttajina?
Maanomistajien edellytykset ja halukkuus hyödyntää erilaisia monimuotoisuuden turvaamiskeinoja ja ottaa käyttöön uusia metsänkäsittelymenetelmiä ovat olennainen osa tilatason tarkastelua ja kohdentamistoimia. Hankkeessa hyödynnetään Lounais-Suomessa jo kerättyä metsänomistajakyselyaineistoa ja kerätään uusi kyselyaineisto yhteistyössä Länsi-Suomen metsänhoitoyhdistyksen kanssa laajemmin Länsi-Suomessa ja toteutetaan yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa uusi metsänomistajakysely Pohjois-Karjalassa. Eri alueilla toteutettavien kyselyiden sisällöt vastaavat olennaisilta osilta toisiaan, jolloin voidaan myös vertailla eri alueita, mikä paljastaa mm. mahdolliset omistajista johtuvat erot käyttää erilaisia keinoja eri alueilla.
Osio 3. Maisematason tieto (Vetäjä: HY)
Tutkimuskysymys
: Kuinka luonnonsuojelubiologinen tieto maisematasolla tukee toimenpiteiden kohdentamista ja auttaa integroimaan maatalous-metsätalousmaiden suojelua toisiinsa ja kuinka nämä suojelubiologiset näkökulmat ja maanomistajien kokemukset kohtaavat?
Tässä osiossa tutkimme mahdollisuuksia hyödyntää Osioiden 1 ja 2 tuloksien pohjalta tietoa maanomistajien osallistumishalukkuudesta suojelupriorisointianalyysissä, mikä parantaa mahdollisuuksia hyvän kytkeytyvyyden saavuttamiseksi. Zonation-suojelusuunnitteluohjelmiston avulla on mahdollista mm. arvioida valittujen METSO-kohteiden verkoston suojeluarvoa ja verrata sitä ohjelmiston priorisoimaan ideaaliverkostoon sekä verkostoon, jossa huomioidaan kohteiden saavutettavuus.
Tarkastelemme myös mahdollisia synergistisiä hyötyjä eri elinympäristöjen suojelusta, keskittyen maa- ja metsätalousmaiden vapaaehtoisiin suojelun keinoihin. Zonation-analyyseissä on mahdollista huomioida kytkeytyvyysmitan avulla lähellä sijaitsevien arvokkaiden elinympäristöjen positiivinen vaikutus potentiaalisiin METSO-kohteisiin.
Lisätietoja
- Vanhempi tutkija Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 29 525 1493
- Vanhempi tutkija, tutkimuskoordinaattori Eeva Primmer, Suomen ympäristökeskus
- Tutkijatohtori Anni Arponen, Helsingin yliopisto
- Tutkija Teppo Hujala, Metsäntutkimuslaitos, Metla
- METSO-hankkeiden koordinaattori Saija Kuusela, Suomen ympäristökeskus, puh +358 29 525 1647.