|
|
|
|
Pussitiaiset tulevat Suomessa
yleistymään lämpenevän ilmaston
johdosta. Kuva: Jorma Tenovuo
|
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusten perusteella niin metsä-, suo- kuin tunturilintujen nykyiset esiintymisalueet Suomessa tulevat kutistumaan ilmastonmuutoksen seurauksena. Suojelualueet tulevat kuitenkin merkittävästi hidastamaan lintulajistomme taantumista. Sen sijaan kosteikkolajit pystyvät hyötymään lämpenevästä ilmastosta. Ne tulevat leviämään kohti pohjoista ja maahamme tulee kotiutumaan eteläisiä kosteikkolintuja.
Kansainvälisessä Biodiversity and Conservation -sarjassa julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin suojelullisesti merkittävien metsä-, suo-, kosteikko- ja tunturilintulajien ennustettuja esiintymisalueiden muutoksia Suomessa seuraavien 40–70 vuoden aikana suhteessa olemassa olevaan suojelualueverkkoon. Ennusteiden mukaan kaikkien muiden lajien paitsi kosteikkolintujen esiintymistodennäköisyys tulee maassamme pienenemään. Väheneviä lajeja tulevat olemaan muun muassa monet pöllölajit ja soiden kahlaajalinnut.
Lintujen tiedetään taantuvan voimakkaammin suojelemattomilla alueilla kuin suojelualueilla. Maamme suojelualueverkko tulee merkittävästi hillitsemään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia linnustoomme.
Taantuminen voimakkainta eteläisessä Suomessa
Lajien ennustettu väheneminen on voimakkainta eteläboreaalisella ja pienintä pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä. Tämä johtuu siitä, että tällä hetkellä eteläboreaalisella vyöhykkeellä esiintyvien lajien ennustetaan siirtyvän enenevässä määrin pohjoisboreaaliselle vyöhykkeelle.
Lajien myös ennustetaan taantuvan voimakkaammin sellaisilla alueilla, joissa on vähän luonnonsuojelualueita kuin runsaammin suojelualueita sisältävillä seuduilla. Varsinkin metsien osalta Etelä- ja Keski-Suomen suojelualueverkko on vielä riittämätön, jotta se riittäisi sälyttämään monimuotoisen lintulajistomme.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sadan suojelullisesti merkittävän metsä-, suo-, kosteikko- ja tunturilintulajin ennustettua esiintymisen todennäköisyyttä Suomessa vuosina 2051–2080. Analyysissä oli myös mukana kymmenen sellaista lajia, jotka eivät vielä pesi Suomessa, mutta esiintyvät Suomen eteläpuolella. Nämä lajit, kuten tammitikka ja viitatiainen, tulevat todennäköisesti leviämään maahamme ilmaston lämpenemisen myötä.
Tutkimus kuului Suomen Akatemian ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hallintaa käsittelevän FICCA-tutkimusohjelman Assessing limits of adaptation to climate change and opportunities for resilience to be enhanced (A-LA-CARTE) -hankkeeseen.
Artikkeli verkossa:
Lisätietoja
Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 668, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuva tiedotusvälineiden käyttöön
Pohjoisen soilla pesivän mustaviklon ennustetaan taantuvan ilmastonmuutoksen seurauksena. Kuva Markku Aikioniemi.