Yksipuolinen maankäyttö heikentää kaupunkikeskusten laatua

Tiedote 9.1.2013 klo 12.00

Kuva: Panu Söderström

Monipuolinen ja laadukas kaupunkiympäristö vaikuttaa niin arjen sujuvuuteen, kaupunkikuvaan kuin alueiden imagoonkin. Nykyisellään monien Helsingin seudun keskusten viihtyisyyttä heikentävät vilkasliikenteiset liikenneväylät ja suuret pysäköintialueet sekä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen erottelu omille alueilleen.

Tulokset käyvät ilmi Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen yhteistyönä tuotetusta tutkimusraportista, jossa tarkastellaan Espoon Leppävaaran, Helsingin Itäkeskuksen ja Keravan keskustan jalankulkuympäristön laatua.

Tutkimusalueilla korostuvat liikenteen häiriötekijät

Tutkittujen keskusten analyyseissä nousivat esille etenkin liikenteen maankäytön aiheuttamat ongelmat. ”Suuret parkkikentät, valtaväylät ja niihin liittyvät joutomaat heikentävät kaupunkiympäristön houkuttelevuutta etenkin Itäkeskuksessa, mutta jonkin verran myös Leppävaarassa”, toteaa raportin laatinut tutkija Panu Söderström Suomen ympäristökeskuksesta. Keravan keskustassa liikenteen ja maankäytön yhteentörmäyksiltä oli vältytty muita tarkastelualueita paremmin, koska raskas autoliikenne oli ohjattu kiertämään kaupungin jalankulkupainotteinen keskusta.

Keskusten analyyseissä erottui myös useita maankäytöltään yksipuolisia alueita, jotka eivät täyttäneet suurta osaa hankkeessa laadituista monipuolisuus- ja laatukriteereistä. Toisistaan erilliset palvelu-, työ-, ja asuinalueet ovat elävän kaupunkiympäristön kannalta ongelmallisia, koska ihmiset liikkuvat niillä lähinnä tiettyinä aikoina.

”Perinteistä kantakaupunkia muistuttavilla alueilla monet lähipalvelut kannattavat paremmin, koska samoja ravintoloita ja kauppoja voivat käyttää päivällä yritysten työntekijät sekä iltaisin ja viikonloppuisin alueen asukkaat”, kommentoi Söderström.

Uusi kriteeristö kaupunkiympäristön arviointiin

Alueiden analyysit perustuivat hankkeessa laadittuun kymmenkohtaiseen kaupunkiympäristön monipuolisuus- ja laatukriteeristöön. Tarkastelluissa keskuksissa analysoitiin muun muassa kivijalkapalveluita, kaupunkitilojen mittakaavaa, korttelirakennetta, viherympäristöä, paikallisia solmukohtia ja kohtaamispaikkoja sekä jalankulun asemaa katutilassa. Raportissa esitelty kriteeristö tarjoaa uuden työkalun kaupunkiympäristön arviointiin.

Elävät kaupunkikeskukset – Kaupunkiympäristön monipuolisuus ja laatu verkostokaupungin keskuksissa -raportti on tuotettu osana Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityspiirteet Helsingin metropolialueella -tutkimushanketta. Tutkimus palvelee kaupunkien keskustojen ja alakeskusten suunnittelua, arviointia ja kehittämistä.

Lähijuna- ja metroasemien ympäristössä laadukas kaupunkiympäristö tukee joukkoliikenteen käyttöä arkiliikkumisessa. Kartta kuvaa Keravan asemanseudun maankäyttöä. Korkearesoluutioinen kuva selityksineen aukeaa klikkaamalla kuvaa.

Linkki julkaisusivulle:

Lisätietoja

Tutkija Panu Söderström, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 486 2611, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Professori Harry Schulman, Helsingin yliopisto, puh. 050 559 6611, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 842, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen ulkopuolella ympäristöä hallitsee vilkas autoliikenne. Kuva: Panu Söderström

Työpaikkojen keskittäminen omille alueilleen johtaa helposti yksipuoliseen ympäristöön. Kuva Espoon Leppävaarasta. Kuva: Panu Söderström

Kesäpäivän viettoa puistokirppiksellä Espoon Leppävaarassa. Kuva: Panu Söderström

Suljetut julkisivut eivät rohkaise jalankulkuun. Näkymä Keravan keskustasta. Kuva: Panu Söderström


Kohderyhmä: