Ympäristökonfliktien ratkaiseminen edellyttää luottamusta ja avoimuutta

”Ympäristökiistojen käsittelyssä kaikki lähtee luottamuksesta. Jos esimerkiksi kaivosyhtiö ei voita alueen asukkaiden luottamusta puolelleen, peli on menetetty. Ihmisillä on enemmän valtaa kuin usein ajatellaan.” Tätä mieltä on yhdysvaltalaisen Consensus Building Instituten asiantuntija Merrick Hoben, jolla on pitkä kokemus ympäristökiistojen käsittelystä, konfliktien arvioinnista, fasilitoinnista ja sovittelusta.

Hoben esitelmöi yritysten ja paikallisyhteisöjen yhteistyön kehittämisestä kaivosalan seminaarissa Suomen ympäristökeskuksessa tiistaina 17.12. Seminaari liittyi VTT:n, SYKEn ja Helsingin yliopiston yhteiseen Sustainable Acceptable Mining -hankkeeseen.

Hoben on työssään keskittynyt erityisesti yritysten sidosryhmäyhteistyön haasteiden ja kiistojen ratkaisemiseen. Hän on ollut mukana esimerkiksi Nigeriassa suunnittelemassa ja toteuttamassa vuorovaikutteisia prosesseja, joilla arvioitiin ja neuvoteltiin uudelleen öljy-yhtiö Chevronin ja paikallisten asukkaiden välisiä sopimuksia öljyntuotannon haittojen korvaamiseksi. Lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen, kuten WWF:n ja Oxfamin kanssa.

Luottamus on kaiken perusta

”Yhteistyön on oltava aitoa. Yhtiöiden on tärkeää pitää mielessä, että neuvottelut eivät ole kädenojennus yhteisöille, vaan paikalliset ihmiset ovat tärkein sidosryhmä ja yhteistyökumppani. Yhteistyön sujuminen ja ratkaisujen löytäminen on ehdoton edellytys ja välttämättömyys toiminnan harjoittamiselle”, Hoben sanoo.

Yritysten näkökulmasta konflikteissa on viime kädessä kyse riihikuivasta rahasta. Yhdysvaltalainen ympäristöalan konsulttiyritys ERM on tutkinut syitä suurten luonnonvara-alan hankkeiden viivästymiseen. 90 prosentissa tutkituista tapauksista kyse ei ollut teknisestä tai tuotannollisesta syystä, vaan puhtaasti sosiaalisista ongelmista. Jokainen viivästys aiheuttaa yhtiöille ylimääräisiä kustannuksia.

Hoben muistuttaa myös tieteellisen tiedon roolista ympäristökiistoissa. ”Luonnonvara- ja ympäristöalan suurissa hankkeissa tieto on merkittävässä asemassa. Mutta mitä on luotettava tieto? Perinteisesti tutkijoiden ja asiantuntijoiden tuottamaa, tieteellistä tietoa on pidetty erityisasemassa. Paikallisen kokemuksellisen tiedon merkitystä ei kuitenkaan tule aliarvioida, vaan se on otettava tosissaan. Toisaalta myös niin sanottu kova tieto on aina kiistanalaista.”

Aalto-yliopiston tutkija Jonna Kangasoja, Merrick Hoben ja SYKEn erikoitutkija Lasse Peltonen iloitsevat siitä, että kansainvälisellä yhteistyöllä ympäristökonfliktien sovittelu kehittyy. Kuva: Anna Toppari

SYKE panostaa konfliktien tutkimukseen

Hobenin mielestä Suomeen tulevien kaivosyhtiöiden kannattaa panostaa yhteistyöhön. Paikalliset ihmiset suhtautuvat tällä hetkellä, ymmärrettävistä syistä, erittäin varauksellisesti alan toimijoihin ja hankkeisiin. Talvivaara on jättänyt jälkeensä monenlaisia myrkkyjä.

”Selkeä ja avoin dialogi sekä läpinäkyvyys ovat avaintekijöitä mahdollisissa kiistatilanteissa. Yhteisten päämäärien tunnistaminen on tärkeää, sillä jos niitä ei ole, on neuvottelutilanne vaikea. Valitettavasti harvoin lopputulos on sellainen, johon kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.”

”Suomen kaltaisessa matalan korruption ja läpinäkyvän hallinnon maassa konfliktien ratkaisuun on kuitenkin hyvät edellytykset. Sitran käynnistämä alan toimijoiden yhteistyöfoorumi ja SYKEn konfliktitutkimus ovat merkittäviä tekijöitä tässä työssä”, Hoben muistuttaa.

Aihe on ajankohtainen SYKEssä. ”Vuorovaikutteisuuden edistäminen on meille merkittävä teema, ja olemme tehneet jo pitkään työtä ympäristökiistojen ratkaisemisen parissa. Tammikuussa työskentelyn aloittaa yksinomaan vuorovaikutteisen päätöksenteon tutkimiseen ja kehittämiseen keskittyvä ryhmä. Uuden ryhmän myötä työ tulee entistä näkyvämmäksi ja tuo tärkeälle asialle sen tarvitsemaa painoarvoa”, SYKEn ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja Eeva Furman sanoo.

”Hobenin kaltainen konfliktinratkaisun huippuammattilainen antaa meille ideoita siitä, mitä konkreettista SYKE voi tehdä paitsi tutkimuksen saralla myös ympäristökiistojen ratkaisemiseksi käytännössä. Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa juuri ympäristöhallinto on ollut konfliktinratkaisun edelläkävijä, joka on kehittänyt sovitteluosaamistaan järjestelmällisesti jo vuosikymmeniä. Tähän meillä Suomessakin löytyy valmiuksia”, toteaa SYKEn erikoistutkija ja vierailun isäntä Lasse Peltonen.

Lisätietoa

Erikoistutkija Lasse Peltonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 505, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Teksti: Anna Toppari & Ulla Ala-Ketola
Kuvat: Anna Toppari