Tiedote 22.10.2014 klo 9.22
Kuva: Delipap
”Halusimme hakea lisää tehokkuutta vaippojen tuotantoon elinkaariklinikalta. Klinikalla selvisi, että tuotekehityksessämme jo tehdyt ratkaisut ovat olleet ympäristömyönteisiä. Esimerkiksi kuljetuksista aiheutuu vain hyvin pienet hiilidioksidipäästöt suhteessa tuotteen muuhun elinkaareen. Oivalsimme, että meidän tulee suunnata katseemme elinkaaren loppupäähän. Tuotteen hajoamisen aiheuttamia päästöjä tulisi vielä vähentää esimerkiksi vaikuttamalla tuotteen loppuhyödyntämiseen energiatuotannossa.”
Näin kertoo hygieniatuotteita valmistavan suomalaisen perheyrityksen Delipapin tuotantojohtaja Kari Kanerva. Yritys oli yksi neljästä, joka osallistui Suomen ympäristökeskuksen pk-yrityksille järjestämään elinkaariklinikkatyöskentelyyn.
Elinkaariasiantuntijoiden ja yritysten yhteisellä klinikkatyöskentelyllä tuotteita ja palveluita voidaan kehittää ympäristöystävällisemmiksi jo niiden kehitysvaiheessa. Yrityksiä autetaan löytämään tuotteen elinkaaren tärkeimmät ongelmakohdat ja tuotekehitysideoita ongelmien korjaamiseksi. Klinikkatyöskentelyn aikana osa yrityksistä on kehittänyt myös uusia vientituotteita cleantech-markkinoille.
”Kokonaisvaltainen elinkaariarviointi on pitkä ja kallis prosessi. Siksi se soveltuu parhaiten suurille yrityksille. Klinikkatoiminta tuo laadukkaan elinkaariarvioinnin myös pienten ja keskisuurten yritysten ulottuville. Pienten yritysten etuna on prosessin tai tuotteen kokonaisvaltainen tuntemus ja mahdollisuus mukauttaa toimintaansa nopeastikin”, tutkija Jáchym Judl Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Ympäristöpanostukset kuormittavimpiin toimintoihin
Parin päivän pituisella kestävyysklinikalla kerätään elinkaariarviointiin tarvittavat tärkeimmät tiedot yrityksen tuotteesta ja luodaan elinkaarimalli. Mallia tarkennetaan yrityksen kanssa keskustellen ja lopuksi laaditaan johtopäätökset.
Kokeiluun osallistui yrityksiä eri toimialoilta ICT-sektorilta prosessitekniikkaan, taloautomaatioon ja kuluttajatuotteisiin. Klinikkatyöskentelyssä keskeisimmät kipupisteet löytyivät yleensä neljässä tunnissa. Myös tuotekehitysideoita löydettiin yleensä jo klinikan aikana. Tavallisesti vain muutama kohta elinkaaresta aiheutti suurimman osan ympäristövaikutuksista. Näihin haitallisimpiin kohtiin pureutumalla yritys voi parantaa merkittävästi tuotteen tai palvelun ekologisuutta.
Toisaalta ratkaisut itsessään voivat muuttua uusiksi vientituotteiksi. Jos yritys löytää esimerkiksi kustannustehokkaan keinon korvata hiili-intensiivinen tuote, keksinnölle on käyttöä myös Suomen ulkopuolella.
”Jos ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet otetaan tosissaan, koko tuotantojärjestelmä on rakennettava uudelleen seuraavien vuosikymmenten aikana. Vuoteen 2020 mennessä päästöjen kasvun on taituttava maailmalla ja Suomen tapaisten kehittyneiden maiden energiatuotannon kasvihuonekaasupäästöjen on oltava nolla noin vuonna 2050. Tämä on merkittävä mahdollisuus yrityksille, jotka kehittävät ekotehokkaita vientituotteita”, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Elinkaariarviointi (life cycle assessment, LCA) on ekologisen tehokkuuden ja kokonaiskestävyyden mittaamiseen kehitetty työkalu. Tuotteen tai palvelun vaikutuksia seurataan tuotannosta hävittämiseen tai kierrätykseen saakka. Arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset muun muassa ilmastonmuutokseen, ekotoksisuuteen, rehevöitymiseen, happamoitumiseen, ilmanlaatuun ja luonnon monimuotoisuuteen.
Lisätietoja:
Tutkija Jáchym Judl, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0295 251 227 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Professori Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0295 251 629, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tuotantojohtaja Kari Kanerva, Delipap,
puh. 050 302 6385, etunimi.sukunimi@delipap.fi