Kotitalouksien päästövähennyksiin tarvitaan neuvontaa, pelkkä mittaaminen ei riitä

Kulutuksen mittaaminen auttaa tunnistamaan kotitalouden tärkeimmät kasvihuonekaasupäästöjen syyt, mutta ei yksin riitä muuttamaan kotitalouksien valintoja ympäristöystävällisemmiksi. Kotitaloudet tarvitsevat myös neuvontaa mittaustulosten merkityksen ymmärtämiseksi.

Kotitalouden hiilijalanjäljen kannalta vaikuttavin päätös tehdään asuntoa hankittaessa. Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää merkittävästi myös remonttien yhteydessä, talotekniikan säädöillä sekä arjen käytännöillä ja valinnoilla.

Tulokset käyvät ilmi ympäristöministeriön rahoittamasta Ekokoti-hankkeesta.  Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian toteuttamassa osahankkeessa 18 perhettä sai käyttöönsä mittarijärjestelmän, jolla he pystyivät seuraamaan sähkön- ja vedenkulutustaan sekä autolla ajettuja kilometrejä ja jätemääriä. Kaikkia mitattavia asioita pystyi seuraamaan yhden tietokoneohjelman kautta. Lisäksi perheet saivat käyttöönsä neuvojat, jotka auttoivat heitä vähähiilisempien ratkaisujen löytämisessä.

Valonian ympäristöneuvojan Martina Uotisen mukaan mittarointi osoittautui hyödylliseksi ja paljasti perheille odottamattomia asioita omasta sähkönkulutuksesta ja liikkumisesta, esimerkiksi lentämisen vaikutuksesta hiilijalanjälkeen.

”Sen huomasi kuitenkin selvästi, että pelkkä mittarointi ei riitä. Tarvitaan neuvoja, joka kertoo mikä on merkityksellistä ja mikä ei. Muuten käy helposti niin, että ihminen keskittyy parantamaan vaikkapa jätteiden lajittelua eikä ymmärrä, että parin päivittäisen autoilukilometrin karsiminen olisi paljon tärkeämpää”, Uotinen sanoo.

Asunnon lämmitysmuoto ja liikennevälineen valinta ratkaisevat

Toinen keskeinen havainto oli, että perheen kokonaishiilijalanjälkeen eniten vaikuttava päätös tehdään perheen asuntoa valittaessa. Asunnon lämmitysmuoto on ratkaisevassa asemassa. Hiilijalanjälkeä on myös vaikeaa pienentää merkittävästi, jos asunto sijaitsee kaukana työpaikasta julkisten liikennevälineiden ulottumattomissa.

Ekokoti-perheillä käytössä olleet mittarit ja tietokoneohjelma ovat vasta kehitysvaiheessa, mutta perheet kokivat kulutuksensa seuraamisen mielenkiintoiseksi. Myös valmiiksi ekologisesti eläville ihmisille selvisi mittaroinnin avulla yllättävät kulutuspiikit, jolloin esimerkiksi lämmitysjärjestelmä kokonaisuudessaan kaipasi säätämistä tai uudistamista. Martina Uotinen näkeekin mittaroinnissa paljon mahdollisuuksia.

”Ihmiset selvästi tykkäävät seurata kulutustaan, mutta ohjelman käytettävyyden pitää olla kunnossa. Tietoisuuden herättämisellä on pitkäkestoiset vaikutukset. Se vaikuttaa muun muassa siihen, miten perhe kasvattaa lapsensa”, Uotinen sanoo.

Energianeuvonnasta liiketoimintaa

Ekokoti-hankkeessa etsittiin ja kokeiltiin ratkaisuja asumisen energiatehokkuuden parantamiseksi sekä arjen kulutustottumusten muuttamiseksi ilmastoystävällisemmäksi.  Osahankkeita oli kaikkiaan viisi.

Kaksivuotisen hankkeen aikana mm. kehitettiin koulutusohjelma ja energiakartoitus -liiketoimintamalli korjausrakentamisen ammattilaisten kanssa. Koulutuksen käyneet asiantuntijat tarjosivat omakotitaloasujille palvelua, jossa kartoitettiin kolme vaihtoehtoa energiatehokkuuden ja asumismukavuuden parantamiseksi. Asiakas sai laskelmat sekä arvioiduista remonttikustannuksista että energian säästöstä.

Hankkeessa koulutettiin myös 70 asunto-osakeyhtiöiden hallitusten aktiivia taloyhtiöiden energiaeksperteiksi sekä parannettiin ja markkinoitiin Ilmastodieetti- ja Pieniä tekoja -verkkotyökaluja. Tietoa ja toimintavinkkejä jalkautettiin mm. kauppakeskuksissa, ruokakaupoissa, opettajille ja kansalaisjärjestöille.

Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus. Muita toteuttajia olivat Valonian lisäksi Ekokumppanit, Ekoleima ja SYKLI. Hanketta rahoitti ympäristöministeriö ja se kuului Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (KULTU) kokeiluprojekteihin.

Ekokoti

• http://www.syke.fi/ekokoti

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma

• http://www.ym.fi/kultu

Twitter

• #ekokoti

Lisätietoja

Ympäristöneuvoja Martina Uotinen, Valonia, puh. 050 360 0203, etunimi.sukunimi@valonia.fi

Ekokoti-hankkeen vetäjä, tutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 572,  etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Projektipäällikkö Emilia Olkanen, Ekokumppanit Oy, puh. 040 806 2408, etunimi.sukunimi@tampere.fi

Toimitusjohtaja Raimo Lilja, Ekoleima Ay, puh. 050 409 7832, etunimi.sukunimi@ekoleima.fi

Projektipäällikkö Mia O´Neill, Suomen ympäristöopisto  SYKLI, puh. 050 586 0284, etunimi.sukunimi@sykli.fi