Suurten hallien kattojen lumitilanteen tarkkailu tarpeen vaikka lumitilanne enimmäkseen tyypillinen

Tiedote 27.1.2015 klo 11.47

Suurten hallien kattorakenteita on syytä tarkkailla, koska niissä piilevät rakennevirheet alkavat tyypillisesti ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan. Lumikuorma on nyt Ii-Ilomantsi-linjan pohjoispuolella pääosin 80–120 kg/m2, eteläpuolella alle 80 kg/m2. Lumisimmat alueet löytyvät tällä hetkellä Pohjois-Kainuusta ja Enontekiöltä.  Etelä-Suomessa lunta on tavallista vähemmän, muualla lumitilanne on ajankohdalle tyypillinen. Seuraavaan viikon aikana lumikuorma kasvanee reilusti valtaosassa maata. Pohjois- ja Itä-Suomessa kasvua voi tulla yli 30 kg/m2.

Lumilippa roikkuu katolta. Kuva: Pirjo Ferin

Kuva: Pirjo Ferin, YHAn kuvapankki

Omakotitalojen katot eivät ole riski eikä lumen pudottaminen niiltä ole tarpeen. Riskialtteimpia ja tarkkailua vaativia ovat laajarunkoisten rakennusten pitkän jännevälin kattorakenteet kuten urheiluhallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien ja maatalouden tuotantorakennusten katot sekä kuplahallit. Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskiryhmään.

”Hallien omistajien on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava siitä, että lunta poistetaan hallin katolta tarpeen mukaan, myös jos lunta on kertynyt erityisen runsaasti vain jollekin osalle kattoa”, kertoo SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Lumen paino riippuu sen tiheydestä ja lumikerroksen syvyydestä. "Nyrkkisääntönä on, että hallin katolla oleva 50 cm lumikerros pitää poistaa ja lumenpudotukseen on syytä palkata ammattilainen", muistuttaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Omakotitalojen lumenpudottajat kuuluvat riskiryhmään

Tavalliset omakotitalot eivät aiempien vuosien kokemusten perusteella kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niissäkin vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen ihmisten päälle. Kaikkien lumenpudottajien on luonnollisesti varmistettava oma turvallisuutensa.

Lumenpudotuksessa on aina syytä käyttää ammattilaisapua. Lisäksi tulee huolehtia työturvallisuudesta ja ohikulkijoiden turvallisuudesta.

Lisätietoja

Johtava hydrologi Bertel Behviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kehitysinsinööri Kimmo Söderholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 547, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, p. 0295 251 135, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisää verkkopalvelussamme:


Kohderyhmä: