Suurien järvien hoidon suunnitteluun uusi tarkastelutapa

SYKE, Oulun yliopisto ja Luonnonvarakeskus tiedottavat

^{Osmo Murtovaara vesinäytteenotossa Ala-Kitkalla keväällä 2014. Kuva: Tiina Nokela}

Järvien hoidon suunnitteluun on kehitetty uusi riskien arviointiin perustuva tarkastelutapa. Laajassa yhteistyöprojektissa haettiin ratkaisua, miten arvioida eri alueiden tarve kunnostusten aloittamiselle. Uuden riskikarttatarkastelun perusteella voidaan tunnistaa alueet, joilla on suurin riski kuormituksen haitallisille vaikutuksille. Uusi tarkastelutapa auttaa kohdentamaan pienemmätkin resurssit järven tilaa tehokkaimmin parantaviin toimenpiteisiin. Menetelmää voidaan soveltaa myös keskikokoisten järvien hoidon suunnitteluun.

Järvialueiden hoidon kohdentamiseen luotiin tärkeysluokitus

Riskikarttatarkastelun avulla Posionjärven ja Kitkajärven hoitotoimenpiteitä kohdennettiin tärkeimmille riskialueille. Järvien eri osat ja purovaluma-alueet jaettiin kolmeen tärkeysluokkaan sen mukaan, missä tarvittaisiin eniten ja nopeimmalla aikataululla kuormituksen vähentämistoimenpiteitä.

> Kartta isompana: Riskitarkastelu Posionjärven ja Kitkajärven valuma-alueella 2015.pdf  (230 kt)

Tärkeimmiksi hoitokohteiksi nousivat Posionjärven yläosan sekä Yli-Kitkan Kaartoselän ja Kuorikkiselän valuma-alueet, joiden alapuolella riski järvialtaiden tilan heikentymiselle on suurin. Myös toisen tärkeysluokan alueella on syytä kiinnittää erityistä huomiota kuormituksen vähentämiseen, vaikka välitöntä rehevöitymisriskiä ei ole. Kolmannen luokan alueilla ihmistoiminnan määrä ja laajuus ovat vähäisiä ja siten mahdollisuudet vähentää ravinnekuormitusta ovat pienet.

Karun Kitkajärven rehevöityminen herätti toimintaan

Koillismaalla sijaitsevan Kitkajärven rehevöityminen herätti etsimään ratkaisuja järven tilan parantamiseen. Kitka-MuHa-projektissa kehitettiin karttoihin perustuva esitystapa, jonka avulla voidaan havainnollisesti esittää yleiskuva järvien nykytilasta ja monista tilaan vaikuttavista tekijöistä. Tämän riskikarttatarkastelun perusteella voitiin arvioida kuormituksen alkuperä ja tunnistaa alueet, joilla on suurin riski kuormituksen haitallisille vaikutuksille.

Laaja tarkastelu loi pohjan riskinarvioinnille

Projektissa tutkittiin laajasti järvien ranta-alueita sekä selvitettiin valuma-alueen maankäyttö ja järviin tuleva ravinnekuormitus. Kuormitus ja veden ravinnepitoisuudet eivät kuitenkaan välttämättä osoita rehevöitymisriskissä olevia alueita. Lisäksi tulee arvioida rantojen levien, pohjaeläimien ja kalojen esiintymistä, järvialtaiden veden vaihtuvuutta sekä ihmistoiminnan laajuutta ja kehitysnäkymiä valuma-alueella.

Ulappa-alueiden veden laadun seurannalla ei havaita rantojen rehevöitymistä

Monilla suurilla järvillä on havaittu viime vuosina hiipivää rehevöitymiskehitystä, joka alkaa yleensä näkyä rantakivien limoittumisena, kalaston särkivaltaistumisena sekä rantojen kasvillisuuden runsastumisena, vaikka ulappa-alueiden tila on pysynyt hyvänä.

Avoin seminaari projektin tuloksista tiistaina 17.2. klo 17–20

Kitka-MuHa-projektin lopputuloksia esitellään seminaarissa Kitkajärvien tila ennen, nyt ja tulevaisuudessa  tiistaina 17. helmikuuta 2015 klo 17–20 Oulangan tutkimusasemalla Kuusamossa.

SYKEn , Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Kitka-Muha-projekti (2012–2015)

Projektin toteutti Suomen ympäristökeskus yhdessä Oulun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Projektia rahoittivat Euroopan aluekehitysrahaston Pohjois-Suomen ohjelma Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskusten kautta, Kuusamon kaupunki, Posion Kehitysyhtiö Oy, Posion Lämpö ja Vesi Oy, Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta, Luonnonvarakeskus (Luke), Oulun yliopisto sekä Suomen ympäristökeskus SYKE.

Lisätietoja

Tutkimusinsinööri Teemu Ulvi, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 716, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Projektipäällikkö Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 262, etunimi.toinennimi.sukunimi@ymparisto.fi,

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Linkkejä:

Hanke: Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta (Kitka-MuHa)  (SYKE)