Aikainen kevättulva huipussaan Etelä-Pohjanmaalla ja Etelä-Suomessa

Tulvakeskus tiedottaa 12.3.2015

Lumen sulaminen on käynnistynyt yli kuukauden etuajassa tavanomaiseen verrattuna. Suuressa osassa Etelä- ja Keski-Suomea lumipeite jäi kuitenkin hieman keskimääräistä ohuemmaksi ja lumet ovat sulaneet hitaasti. Viime viikonlopun lämmin sää ja sateet nostivat joet jo nyt kevään tulvahuippuunsa Etelä-Pohjanmaalla sekä etelä- ja länsirannikolla.

Ensi viikon alkuun ennustetut sateet ja lämpeneminen nostavat toteutuessaan virtaamia Etelä-Pohjanmaan joissa. Jokien pinnat saattavat nousta vielä edellistä huippua korkeammalle. Näin käynee etenkin vesistöjen latvoilla. Kevättulvat ovat kuitenkin jäämässä täällä pieniksi, jos runsaita sateita ei tule.

Pohjois-Suomessa valunnat ovat edelleen talvelle tyypillisissä pienissä lukemissa. Lumitilanne on pohjoisessa normaali ja kevättulvat ajoittuvat pääosin toukokuulle. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa tulvan suuruuden ratkaisee sulamiskauden sää ja mahdolliset jääpadot.

Vielä helmikuun alkupuoliskolla lumitilanne oli lähes koko Suomessa hyvin tavanomainen. Etelä- ja Lounais-Suomessa lumen sulaminen käynnistyi kuitenkin aikaisin, jo helmikuun puolen välin jälkeen. Maastossa lunta ei tällä hetkellä enää juurikaan ole näillä alueilla ja sulamisvedet ovat nostaneet jokien vedenkorkeuksia. Viime viikonloppuna esimerkiksi Kyrönjoella Nikkolassa vesi nousi yli metrin vuorokauden aikana. Lapuanjoen Liinamaassa vesi on noussut alavimmille pelloille. Kyrönjoella tämä on aikaisin kevättulva vuodesta 1912 alkaneella havaintojaksolla.

Keski- ja Pohjois-Suomessa tulvahuippu vielä tulossa – jäänee keskimääräiseksi

Virtaamat ovat kasvaneet myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan joissa, mutta varsinainen tulvahuippu on luvassa myöhemmin keväällä. Lumen vesiarvot vaihtelevat vesistöissä noin 40 mm ja 100 mm välillä, pohjoisempana lunta on enemmän. Esimerkiksi Kalajoella tulvahuipun ennustetaan jäävän viime kevään lukemiin tai pienemmäksi. Myös Siikajoelle ennustetaan keskimääräistä virtaamahuippua. Nopea lämpeneminen, runsaat vesisateet sulamisjaksolla ja mahdolliset jääpadot voivat kuitenkin muuttaa tulvatilannetta nopeasti.

Kainuussa ja Lapissa on paikoin 20–50 mm keskimääräistä enemmän lunta lumen vesiarvona mitattuna. Näillä alueilla lumipeite vielä vahvistuu ja lumen sulaminen pääsee vauhtiin vasta huhti – toukokuussa. Esimerkiksi Oulujoen vesistössä lumen vesiarvo on keskimäärin noin 160 mm ja se noussee vielä hiukan kevään aikana. Kevättulvista odotetaan keskimääräisiä tai hieman keskimääräistä suurempia, Säännöstellyissä järvissä on kuitenkin runsaasti tilaa tulvavesille. Kemijoen vesistöalueella lumen vesiarvot ovat tavanomaisia, joten tulvasta ennustetaan keskimääräistä tai sitä pienempää. Varsinainen tulvatilanne määräytyy sulamisajan sään ja mahdollisten jääpatojen mukaan. Länsi-Lapissa Ounasjoella, Tornionjoella ja varsinkin Kainuussa Iijoella on runsaammin lunta ja siellä tulvat voivat nousta keskimääräistä suuremmiksi.

Lumen sulaminen nostaa järvien vedenkorkeutta maltillisesti, jäät sulavat etuajassa

Suuret luonnontilaiset järvet ovat saavuttaneet talven alimmat vedenkorkeutensa tavanomaista aiemmin ja pysyvät seuraavat viikot lähellä nykytasojaan. Säännösteltyjä järviä lasketaan edelleen Keski- ja Pohjois-Suomessa.  Kokemäenjoen vesistössä luonnontilaiset järvet ovat jo nousussa lumen sulamisen vaikutuksesta. Lounais-Suomessa luonnontilaiset järvet eivät keskimääräistä vähäisemmän  lumen vuoksi nouse aivan yhtä korkealle kuin keskimäärin keväisin.

Helmikuussa vesistöjen jäänpaksuudet olivat suurimmassa osassa maata keskimääräistä ohuempia. Tavallisesti jäät alkavat sulaa etelässä vasta maaliskuun lopulla, mutta tänä vuonna – kuten myös viime talvena – jäiden sulaminen alkoi jo helmikuun lopulla.

Tulvakeskuksen toimittama ajankohtainen vesitilanne on kokonaisuudessaan verkossa osoitteessa http://www.ymparisto.fi/vesitilanne

Lisätietoa

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.