Harri Juvonen: Kielestä vauhtia

RSS
28.9.2015 Harri Juvonen
Harri Juvonen,  kuva rajoitettu käyttöoikeus
Olen Harri Juvonen. Toimin SYKEssä palvelujohtajana. Juuri nyt on edessä kiireisiä viikonloppuja, koska veneemme pitää saada talviteloille, ja samaan aikaan Nuuksion patikkapolut ovat parhaimmillaan.
Puh. 0295 251 231
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vilkaisin taannoin viikon aikana tekemiäni muistiinpanoja. Olin kirjannut muistiin lukuisia käsitteitä, kuten kokonaisarkkitehtuuri, palveluväylä, monikanavainen, poikkihallinnollinen ja jakopalkka.

Olin kirjannut ylös myös havaintojani ja tuntemuksiani. Merkinnöistä päätellen olin ollut selvästi turhautunut tilaisuuksissa käytyyn keskusteluun ja käytettyihin käsitteisiin.

Miksi näin?

Olenhan sitä mieltä, että tiedon ja tietojärjestelmien tulisi tukea toimintaa. Olen myös kannattanut sitä, että julkisiin ja yksityisiin sähköisiin palveluihin pitäisi pystyä kirjautumaan nykyistä yksinkertaisemmin. Olen ollut sitä mieltä, että asioiden hoitamiseen tulisi voida saada apua muualtakin kuin verkosta. Ja että esimerkiksi SYKEn tulisi tukea koko valtionhallinnon toimintaa.

Muistin opiskeluaikojeni professorin, joka merkitsi tenttivastauksiin punakynällä kaikki ammattikäsitteet, joiden tilalla olisi voinut käyttää yleiskielisiä ilmaisuja. En tuolloin ymmärtänyt, mihin hän pyrki. Alleviivaukset harmittivat.

Usein hallinnon kieli nähdään yhtenä vallankäytön muotona. Sen ymmärrettävyys nähdään myös demokraattisen yhteiskunnan edellytyksenä. Juuri päättymässä oleva virkakielikampanja korostaa selkeän kielen merkitystä kansalaisten palveluiden turvaajana.

Olen samaa mieltä. Näen kuitenkin kielen - myös virkakielen - erityisen tärkeänä ajattelun kannalta. Uskon, että toimintaa voi muuttaa pysyvällä tavalla muuttamalla ensin ajattelua.  

Jaan Pirjo Hiidenmaan ajatukset siitä, että kieli ohjaa sitä, miten näemme maailman:  

”Kielen sanotaan ohjaavan ajatuksiamme. Valitsemamme sanat ohjaavat sitä, millaisena maailman näemme. Jos puhumme metsästä talousmetsänä ja vihreänä kultana, liitämme metsät osaksi taloutta ja siitä tulevia puhetapoja. Jos puhumme metsästä ekosysteeminä ja eliöyhteisönä, näemme metsän luonnon ja sen monimuotoisuuden ilmentymänä. Nimitykset aarnimetsä, salo, korpi, lehto ohjaavat erilaiseen luontotyyppien katsomiseen tai maalaisromantiikkaan. Ilmaus pöpelikkö on halveksiva ja väheksyvä, pejoratiivinen nimitys. Kieli ei ole vain tekninen pakkaus, johon asiat ja ajatukset kääritään, vaan se on itsessään kannanotto.”

Minkälaista ajattelua esimerkiksi kokonaisarkkitehtuuri kuvaa? Koskettaako käsite niitä, joiden tulisi kiinnostua siitä, miten tieto ja tietojärjestelmät saataisiin tukemaan toimintaamme nykyistä paremmin? Jos ei kosketa tai ei innosta, niin mitä tästä seuraa?

Kielessä voi myös tietoisesti käyttää uudenlaisia ilmaisuja. Pidän erään yrityksen tehtävänimikettä digimentalisti erinomaisena avauksena uuden ajattelun edistämiseen varsin perinteisessä liiketoiminnassa.

Väitän, että keskittymällä paremmin siihen, minkälaista kieltä käytämme missäkin tilanteessa, saisimme moniin tarvittaviin muutoksiin enemmän vauhtia. Saisimme varmemmin mukaan ja innostumaan ne, jotka lopulta tekevät ne muutokset.

Mitä sitten voisimme tehdä toisin?

Päättymässä oleva virkakielikampanja tarjoaa useita käytännön neuvoja. Nostan esiin neljä apukysymystä, jotka löytyvät Virkamiehen huoneentaulusta virkakielen parantamiseksi.

Voimme aloittaa kysymällä itseltämme:

Miksi tämä teksti tehdään?
Kenelle se on tarkoitettu?
Mitä tekstiin on syytä sisällyttää ja mitä jättää pois?
Onko teksti tarkoituksenmukaisesti rakennettu?

Voimme myös kysyä samat kysymykset kollegaltamme, joka pyytää kommentteja omaan tekstiinsä.

Pyydän anteeksi kaikilta kokonais- tai osittaisarkkitehdeilta sitä, että käytän esimerkkinä alan sanastoa. En vain voinut välttää kiusausta...

Haluan uskoa, että pystymme parempaan, kun vain haluamme. Uskon, että ymmärrettävämpi kieli luo parempaa ymmärrystä ja selkeämpiä ajatuksia sekä viisaampaa ja nopeampaa toimintaa.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (4 kommenttia)
Eeva
28.9.2015
klo 21.38
Nyt iskit suoneen. Täällä juuri tuskailen raportin kanssa, jonka pitäisi tarjota selkeitä tuloksia päättäjille ja houkutus langeta virkamiesjargoniin on suuri, koska sillä saisi ammattilaisen statuksen. Terv. Eeva pöpeliköstä kera hirvikärpästen.
Liisa
29.9.2015
klo 15.00
KA eli kokonaisarkkitehtuuri on harvinaisen epäonnistunut ja valitettavan laajalle levinnyt termi. Se on oikein osuva valinta esimerkiksi.
Kääntäjä pähkäilee
9.11.2016
klo 12.31
Hei! Yhä useammilla firmoilla on tänään nettisivulla firman oman alan sanasto.Sanasto on tärkeä, kuten korostatte, mutta onko Sykellä on julkinen sanastonsa? Vaikkapa vain suomenkielisiä termejä avaava.
Harri Juvonen
9.11.2016
klo 17.58
Palaute osui. Kiitokset tästä. Asia on noussut esille esimerkiksi metsien käytön, hiilidioksidin sitoutumista tai vapautumista koskevassa keskustelussa. "Hiilinielun" voi ymmärtää eri tavoin. Otamme ideasta kopin. / Harri Juvonen