Kulutuksen hiilijalanjäljen arviointiin tehtyjä laskureita on tuotettu kansalaisviestinnän avuksi 2000-luvun aikana. Tarkoituksena on tyypillisesti lisätä kansalaisten tietoisuutta omien kulutusvalintojen (asuminen, ruoka, liikkuminen, tavarat ja palvelut) ilmastovaikutuksista ja antaa tietoa kuinka omaa hiilijalanjälkeään voi pienentää. Laskureita ovat julkaisseet julkisen sektorin toimijat, järjestöt ja esimerkiksi mediatoimijat.
Työn tarkoituksena on kartoittaa ja arvioida pohjoismaissa käytössä olevia kuluttajille suunnattuja hiilijalanjälkilaskureita. Pohjoismaisten laskureiden lisäksi tarkastellaan vertailun vuoksi myös 2-3 Pohjoismaiden ulkopuolelle suunniteltua laskuria. Aiemman tutkimuksen pohjalta kehitetään arviointikehikko, jonka avulla selvitetään muun muassa seuraavaa:
- Kuinka vuorovaikutteisia laskurit ovat? Miten niissä hyödynnetään henkilökohtaisia kulutustietoja (esim. raha, energia jne.)?
- Kuinka vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden kulutus otetaan huomioon laskureissa?
- Kuinka laskuria on markkinoitu kansalaisille? Onko se ollut osa laajempaa kampanjaa?
- Onko tutkittu, kuinka laskuri on vaikuttanut kulutusvalintoihin ja arjen toimintatapoihin?
Kirjallisuuden ja olemassaolevien laskureiden lisäksi aineistona käytetään laskureiden kehittäjien haastatteluja. Työn tuloksena muodostetaan suosituksia laskureiden kehittämisesksi ja niiden vaikuttavuuden parantamiseksi.
Tarkasteltavia laskureita ovat ainakin:
Tälle sivulle kootaan hankkeen aikana syntyvät aineistot kuten kalvosarjat ja raportit.