Sisävesillä sinilevän pintakukinnat ovat vähentyneet sateisen ja tuulisen sään myötä. Osalla merialueista sinilevää on runsaasti veteen sekoittuneena ja pintalauttojakin on alkanut muodostua. Rannikkoalueilta on vain muutamia sinilevähavaintoja.
Merinäkymä Villingin saarelta © Pirjo Ferin
Järvillä sateet vähentäneet sinilevien esiintymistä
Järvillä sinilevien pintakukinnat ovat vähentyneet sateisen ja tuulisen sään myötä. Runsaita sinilevien pintakukintoja havaittiin vain yhdellä havaintopaikalla Lappeenrannan Haapajärvellä. Hieman sinilevää on havaittu enää 13 valtakunnallisella havaintopaikalla. Kansalaisilta tulleissa muissa havainnoissa kolmella paikalla oli havaittu hieman sinilevää.
Sateinen ja tuulinen sää on sekoittanut järvien pintavesiä ja vähentänyt sinileväesiintymiä. Sään muuttuessa poutaisemmaksi ja tyynemmäksi sinilevää voi jälleen esiintyä runsaasti, koska valuma-alueilta on tullut sateiden myötä lisää ravinteita järviin. Tyypillisesti sinilevien pintakukinnat ovat runsaimmillaan heinä- ja elokuussa.
Pintaveden lämpötilat ovat Etelä-Suomessa 1–3 astetta tavanomaista kylmempiä, mutta maan pohjoisosissa 1–2 tavanomaista lämpimämpiä. Maan etelä- ja keskiosassa pintaveden lämpötilat ovat enimmäkseen 16–20 astetta, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 17–19 astetta sekä Lapissa 8–17 astetta.
Sinileviä runsaasti veteen sekoittuneena etenkin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa
Ahvenanmaan eteläpuolisilla merialueilla, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa ja Suomenlahden suulla sinilevää on runsaasti veteen sekoittuneena ja myös sinilevien pintalauttoja on alkanut kehittyä, vaikka aallokko onkin heikentänyt levälauttojen muodostumista. Rannikkoalueilta on ilmoitettu vain muutamia sinilevähavaintoja Saaristomereltä.
Meriveden lämpötila ei vaihtele sääolojen mukaan yhtä nopeasti kuin järvissä, joten kesän edetessä sinilevien määrä tyypillisesti lisääntyy kun meriveden lämpötilan nousu kiihdyttää sinilevien kasvunopeutta. Mikäli vedessä myös riittää fosfaattiravinnetta, ovat olosuhteet sinilevien kannalta suotuisat.
Etenkin avomerellä sinilevien pintalauttojen kehittymiseen vaikuttaa oleellisesti sään tuulisuus. Tuulisella ja aallokkoisella säällä laajoja pintalauttoja ei pääse syntymään, vaikka sinileviä olisikin vedessä runsaasti. Tästä syystä varsinainen sinilevien määrän pitkäaikaisseuranta, joka on osa Itämeren tilan seurantaa, tehdään 0-10 metrin syvyydeltä pintakerroksesta otetuista vesinäytteistä.
Meriveden pintalämpötila on Pohjanlahdella noin 10–16 astetta, Ahvenanmerellä 16–18 astetta ja Suomenlahdella 14–18 astetta. Itäisimmällä Suomenlahdella meriveden lämpötila on jopa 20 astetta.
Iso kartta viikon 27 levätilanteesta
Valtakunnallinen levätiedotus
Lisätietoja
Merialueilta
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
(puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
Biologi Satu Maaria Karjalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE (8.7. saakka)
puh. 0295 251 262, etunimi.toinennimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erikoistutkija Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE (11.7. lähtien)
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
(puhelimitse klo 13–15)