Tiedote 27.2.2017 klo 10.50
Suomessa on asiantuntemusta haitallisten aineiden tutkimus-, riskinarviointi- ja riskinhallintamenetelmissä, joita tarvitaan pilaantuneiden maiden kunnostamisessa. © Vanessa Riki
Euroopassa on 2,5 miljoonaa pilaantuneeksi epäiltyä tai todettua maa-aluetta. Maailmanlaajuisesti etenkin kehittyvissä maissa ongelmat on vasta tiedostettu ja kunnostusosaamiselle on suuri tarve, selviää Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta raportista, jossa selvitettiin pilaantuneiden maiden kestävää riskienhallintaa.
Maailmanlaajuisten pilaantuneiden maa-alueiden ja vesistöjen kunnostusmarkkinoiden on arvioitu kasvavan viiden vuoden aikana noin 60 miljardista 80 miljardiin euroon. Erityisen voimakasta kasvu on Kiinassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa.
Esimerkiksi Kiinassa arviolta 16 prosenttia maaperästä, lähes viidesosa maatalousmaasta sekä kymmenesosa metsä- ja laidunmaasta on pilaantunutta. Kiina onkin asettanut tavoitteeksi saada 95 prosenttia maaperästä turvalliseksi vuoteen 2030 mennessä, sillä voimakas kaupungistuminen ja teollistuminen vaativat uusien maa-alueiden käyttöönottoa.
Pilaantuneiden maiden kunnostuksen vientitoiminnalle on Suomessa hyvät lähtökohdat muun muassa haitallisten aineiden tutkimus-, riskinarviointi- ja riskinhallintamenetelmissä, tiedonkeruun digitalisoinnissa sekä rakennusteknisissä riskienhallintaratkaisuissa.
Ennakoinnilla merkittäviä säästöjä kunnostustoiminnassa
”Suomalaisen osaamisen kivijalkaa täytyy vahvistaa kotimarkkinoilla kehittämällä kestäviä ja vientiin soveltuvia toimintamalleja ja kunnostuskäytäntöjä”, ryhmäpäällikkö Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Kestävän kunnostamisen tavoitteena on, että pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallinnassa käytetään menetelmiä, jotka ovat kustannustehokkaita, säästävät luonnonvaroja, minimoivat haitallisia ympäristövaikutuksia ja edistävät kiertotaloutta.
”Suomessa käytetään vuosittain 50-100 miljoonaa euroa pilaantuneiden maiden kohteiden tutkimiseen ja kunnostamiseen. Toiminta tehostuu, jos pilaantuneiden maiden kunnostustarve ennakoidaan jo alueiden käytön suunnittelussa. Nykyistä kehittyneemmillä ja kestävämmillä kunnostusratkaisuilla voitaisiin säästää merkittäviä summia - alustavan arvioin mukaan vuosittain vähintään 20 miljoonaa euroa”, Pyy sanoo.
Maaperän pilaantumisen syynä ovat niin maailmalla kuin Suomessa puutteellinen jätehuolto ja laittomat kaatopaikat sekä haitallisten aineiden päätyminen maaperään teollisuudessa sekä kemikaalien ja öljyn varastoinnissa. Haitallisista aineista tyypillisimpiä ovat öljytuotteet ja raskasmetallit.
Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot -hankkeen tavoitteena oli edistää kestävien ja kiertotaloutta toteuttavien riskinhallinhallintaratkaisujen osaamista, tarjontaa, käyttöönottoa ja kansainvälistä vientiä. Yhdessä alan toimijoiden kanssa selvitettiin ohjauskeinoja, joilla pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintaratkaisuja voidaan suunnata kilpailukykyiseen kiertotalouden suuntaan.
Osa uusista toimintamalleista edellyttää tuekseen viranomaiskäytäntöjen muutoksia ja sääntelyn kehittämistä. Kestävien ratkaisujen kehitystyötä tuetaankin parhaillaan muun muassa valmistella olevalla maa‐ainesjätteiden hyödyntämistä koskevalla asetuksella. Myös Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoima kokeiluhanke rahoittaa T&K -toimintaa, toteuttaa innovatiivisia kunnostushankkeita ja viestii aktiivisesti kestävästä kunnostamisesta ja sen hyödyistä.
Toimijoiden tueksi ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi ELY-keskus avasi vuonna 2016 verkkopalvelun Maaperä kuntoon.
Pilaantuneiden maa-alueiden kestävät riskinhallintakeinot -hankkeen raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hankkeesta vastasivat Suomen ympäristökeskus ja Aalto-yliopisto.
Mahdollisten pilaantuneiden maa-alueiden määrät Euroopan unionin jäsenvaltioissa. © Euroopan komissio, 2014
Lisätietoja
Asiakkuuspäällikkö Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 0295 251 530, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi