Hiihtäjä helmikuussa Kuusamossa © Kuva: Mirjam Orvomaa
Lumikuorma kasvoi helmikuun lopulla reilusti Itä- ja Pohjois-Suomessa, missä lunta on nyt yleisesti 100–150 kilogrammaa neliömetrillä. Suomen ympäristökeskus kehottaa tarkkailemaan isojen hallien kattojen lumikuormia maaliskuun alussa ja poistamaan lumia tarvittaessa. Tavalliset asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin. Läntisessä ja eteläisessä Suomessa lunta on vähän.
”Aiempina vuosina suurten hallien ja muiden laajarunkoisten rakennusten kattojen rakennevirheet ovat alkaneet ilmetä lumikuorman kasvettua 80–100 kiloon neliömetrillä, joten tällaisten rakennusten lumikuorman tarkkailu on nyt tärkeää Pohjois- ja Itä-Suomessa. Tarvittaessa lunta on poistettava katoilta”, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
”Omakotitalot ja muut asuinrakennukset eivät kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman osalta. Pikemminkin suuri riski on lumen pudottajien tippuminen katolta sekä katoilta putoavat lumi- ja jäämassat”, Vehviläinen kertoo.
Sateet ja lumen sulaminen kasvattavat jokien virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa
Maaliskuun alkuun ennustetut sateet ja lumen sulaminen kasvattavat jokien virtaamia Etelä- ja Lounais-Suomessa. Jokien vedenkorkeudet nousevat maaliskuun alussa, mutta parin leudomman päivän jälkeen sään ennustetaan taas viilenevän, joten huiput jäävät verrattain pieniksi.
Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskitason tuntumassa, mutta paikoin Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa selvästi ajankohdan keskitasoa alempana. Viimeisen puolen vuoden sademäärät ovat jääneet paikoin jopa alle 200 mm:n Savonlinnasta Kokkolaan ulottuvan linjan eteläpuolella, jossa yleensä samalla aikavälillä sataa yli 300 mm. Ensi kesänä useiden järvien vedenkorkeudet voivatkin jäädä tavallista alemmas kuivan loppusyksyn ja vähälumisen talven johdosta.
Vesitilanne helmikuussa 2017
Sadanta
Helmikuun sademäärä oli lähes koko maassa 10–40 mm. Sateisinta oli Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueiden rajaseudulla, jossa satoi paikoitellen noin 50 mm. Sadanta oli suurimmassa osassa maata lähellä keskimääräistä tai vähän sen alapuolella, mutta hiukan keskimääräistä enemmän satoi Kymijoen vesistöalueen pohjoisosissa ja Pohjanmaan rannikkovesistöissä. Vähiten, 10–15 mm ja vain alle puolet keskimääräisestä, satoi Kemijoen vesistöalueen eteläosissa ja Iijoen vesistöalueella.
Lumi
Helmikuun alkupuolella lumikuorman kasvu oli koko maassa melko pientä. Kuun puolivälin lauha jakso sulatti lumia maan etelä- ja keskiosissa sekä Perämeren rannikolla, mutta kuukauden loppupuolella säät olivat talvisempia ja lumisateet kasvattivat lumikuormaa reilummin. Valtaosassa maata helmikuun loppu oli talven toistaiseksi runsaslumisinta aikaa. Kuukauden päättyessä koko maassa oli lunta, mutta Etelä- ja Länsi-Suomessa lumikuormat olivat alle 30 kg/m2. Pohjoiseen ja itään mentäessä lumikuorma kasvoi, ja Oulu–Kuopio–Joensuu-linjan pohjoispuolella lumikuorma oli lähes kaikkialla yli 100 kg/m2. Runsaslumisimmilla alueilla Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa lunta oli yli 150 kg/m2. Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla lunta oli monin paikoin ajankohtaan nähden selvästi tavallista vähemmän. Muualla maassa lumikuormat olivat lähellä keskimääräisiä tai hieman niitä pienempiä.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Helmikuun aikana järvien vedenpinnat olivat koko maassa talvelle tyypillisesti pääosin laskussa ja virtaamat pieniä. Kuun puolivälin paikkeilla lumen sulamisvedet kasvattivat jokien virtaamia hieman Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta järvissä sulamisvesien vaikutus ei juuri näkynyt. Valtaosassa maata järvien vedenkorkeus oli helmikuun lopussa lähellä ajankohdan tyypillisiä lukemia, mutta osassa Järvi-Suomen ja Etelä-Suomen järviä vedenpinta oli tavallista alempana syksyn ja talven vähäisen sademäärän takia. Päävesistöjen virtaamat olivat helmikuussa pääosin keskimääräistä pienempiä. Erityisen kuivaa oli Kokemäenjoella ja Vantaanjoella, joiden alajuoksuilla virtasi vettä alle puolet tavanomaisesta määrästä.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat maan länsiosissa ja Kainuussa 10–40 cm keskimääräistä alempana ja jatkavat laskuaan edelleen. Myös muualla maassa pohjaveden pinnat ovat vuodenajalle tyypillisesti laskussa, mutta pinnankorkeudet ovat 5–30 cm keskimääräistä ylempänä. Vaihtelevuus johtuu syksyn ja talven sademääristä ja lumipeitteen osittaisesta paikallisesta sulamisesta.
Routa
Routaa on keskimääräistä vähemmän lähes koko maassa. Vain muutamalla havaintopaikalla Lounais- ja Kaakkois-Suomessa routaa on 10–20 cm keskiarvoja paksumpi kerros ohuen lumipeitteen heikon lämmöneristävyyden takia. Maan eteläosissa routaa on 5–15 cm ja keskiosissa 20–30 cm eli 10–40 cm keskiarvoja vähemmän. Pohjoisessa roudan syvyys on 10–45 cm, joka on aukealla 15–30 ja metsässä 0–40 cm keskimääräistä vähemmän.
Jään paksuus
Helmikuun alkupuolella jäänpaksuudet kasvoivat melko tasaiseen tahtiin, mutta kuukauden loppupuolella ne pysyivät ennallaan miltei koko maassa. Kasvua kertyi kuukauden aikana pääosin 5–15 senttiä. Helmikuun päättyessä järvien jäänpaksuudeksi mitattiin maan etelä- ja keskiosassa yleisesti 35–55 cm ja Lapissa 50–75 cm. Lukemat ovat melko lähellä ajankohdan keskiarvoa. Pohjoisessa jäät olivat paikoin hieman keskimääräistä ohuempia, lännessä hieman ajankohdan keskiarvoa paksumpia. Kohvajään ja teräsjään suhteessa on suurta alueellista vaihtelua. Paikoin jää on täysin teräsjäätä, paikoin taas jopa kolmasosa kokonaispaksuudesta voi olla kohvajäätä.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Lumikuorma
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kattojen lumikuormat:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.