Jään mittaaja varmistaa jään kestävyyttä Espoon Pitkäjärvellä 30.3.2017. © Kuva: Heidi Sjöblom
Järvien ja jokien jäät ovat jo heikentyneet maan etelä- ja länsiosassa. Etelä-Pohjanmaalla saavutetaan jokien tulvahuippuja tällä tai ensi viikolla. Pohjoisempana kevään tulvatilanteesta odotetaan tavanomaista, mutta jääpadot, vesisateet tai nopea sulamien voivat pahentaa tilannetta. Pohjois-Suomessa lunta on vielä runsaasti, ja siksi suurten hallien kattojen lumikuormia on edelleen syytä tarkkailla.
Heikkoja jäitä tulee varoa maan etelä- ja länsiosassa. Kevättalvella jään kiderakenne puikkoontuu auringonpaisteessa. ”Aamulla ja yöllä vielä hyvin kestänyt monikymmensenttinen jää voikin pettää jo iltapäivällä”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Kevätjäät ovat puikkoontumisen vuoksi petollisia eikä niiden kantavuutta voi arvioida suoraan senttilukemien perusteella.
Etelä-Pohjanmaalla tulvahuiput pian käsillä, Pohjois-Suomessa tulvista odotetaan tavanomaisia
Jokien virtaamat ovat kasvussa länsirannikolla, mutta kääntyvät tällä viikolla laskuun sään kylmentyessä jälleen. Etelä-Pohjanmaalla virtaamat ovat huipussaan tämän viikon puolivälissä tai pääsiäisen tienoilla. Osalla alueen vesistöistä kevään suurin huippu koettiin todennäköisesti jo maaliskuun puolivälissä.
”Lunta on ollut keskimääräistä vähemmän ja sulaminen on tapahtunut monessa jaksossa, joten tulvatkin ovat jäämässä keskimääräistä pienemmiksi”, kertoo hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta.
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla jokien tulvahuiput ajoittuvat todennäköisesti huhtikuun loppupuoliskolle ja pohjoisemmilla alueilla toukokuulle. Tulvista ennustetaan lumen vesiarvon perusteella tavanomaisia, mutta vasta sulamiskauden sää määrittää tulvien suuruuden. Lesti-, Kala-, Malis- ja Pyhäjoella on käynnistetty jääsahauksia jääpatotulvien estämiseksi.
Lapissa lunta on pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisesti, mutta esimerkiksi Ounasjoen ja Tornionjoen latva-alueilla lunta on runsaasti. Tällä hetkellä Lapin tulvista ennustetaan keskimääräisiä. Koska sulamisjakson sääolosuhteita ei tiedetä, Pohjois-Suomen tulvaennusteet ovat vielä epävarmoja. Lumien sulaminen alkaa Etelä-Lapissa todennäköisesti huhtikuun loppupuolella.
Etelä- ja Lounais-Suomessa kevään tulvat jäivät selvästi tavanomaista pienemmiksi, koska vähäiset lumet sulivat useassa jaksossa. Etelä- ja Keski-Suomen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin nousussa tai kääntymässä nousuun, mutta Pirkanmaalla ne ovat paikoitellen selvästi ajankohdan keskitasoa alempana ja uhkaavat myös jäädä alas koko kesän ajaksi.
Vesitilanne maaliskuussa 2017
Sadanta
Maaliskuun sademäärä oli koko maassa lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Etelä- ja Keski-Suomessa satoi hieman tavallista vähemmän ja Pohjois-Suomessa keskimääräistä enemmän. Sateisimmilla alueilla Kainuussa, länsirannikolla sekä Kilpisjärvellä satoi yli 50 mm. Vähiten satoi monin paikoin Pohjois-Lapissa sekä Kaakkois-Suomessa, missä sadanta jäi paikoin alle 25 mm:n.
Lumen vesiarvo eli lumikuorma
Maaliskuun alkupuolella lumikuorma kasvoi hieman koko maassa, mutta ennen kuukauden puoliväliä Etelä-Suomessa ja länsirannikolla alkoi sulaminen, joka hävitti kaikki, joskin monin paikoin vähäiset, lumet näiltä alueilta loppukuun aikana. Kuukauden viimeisenä päivänä lunta satoi hiukan lisää, mutta sekin alkoi nopeasti sulaa. Myös maan keski- ja itäosissa sulaminen käynnistyi monin paikoin maaliskuun loppupuolella, mutta Pohjois-Suomessa lumikuorman kasvu jatkui Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta koko kuukauden ajan ja sulamiskauden alkua saatiin vielä odottaa. Maaliskuun päättyessä Etelä- ja Länsi-Suomi olivat pääosin lumettomia tai ohuen uuden lumen peitossa, ja Vaasan ja Kokkolan väliltä Etelä-Karjalaan ulottuvalla vyöhykkeelläkin lunta oli enimmäkseen vain 10–50 kg/m2 eli keskimääräistä vähemmän. Pohjoisessa lunta oli sen sijaan reilusti. Lapissa ja Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan pohjoisosissa lumikuorma oli yleisesti 140–190 kg/m2 ja paikoitellen enemmänkin. Lukemat olivat näillä alueilla pääosin lähellä ajankohdan keskiarvoja mutta Koillismaalla hieman keskimääräistä pienempiä.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Imatran ja Vaasan välisen linjan pohjoispuolella talvi piti maaliskuussa vielä pintansa ja järvet ja joet käyttäytyivät laajasti maaliskuulle tyypilliseen tapaan. Tavanomaisella tasolla olleet vedenpinnat ja virtaamat pysyivät vakaina tai laskivat hieman. Linjan eteläpuolella lumen sulamisesta aiheutuneet kevättulvat ajoittuivat monin paikoin jo maaliskuulle ja useasta sulamisjaksosta johtuen ne jäivät tavanomaisia kevättulvia pienemmiksi. Maaliskuun loppuessa suurista järvistä Saimaa, Inari ja Päijänne olivat ajankohdan tavanomaisen tason tuntumassa ja Oulujärvi tavanomaista korkeammalla. Lounais-Suomen suurten järvien vedenpinnat olivat maaliskuun lopulla ajankohtaan nähden tavanomaista korkeammalla aikaisen lumen sulamisen seurauksena. Pirkanmaalla monen järven vesi oli selvästi tavallista alempana edellisvuoden kuivan kesän ja syksyn sekä kuluneen talven vähäisen lumimäärän takia, mutta Näsijärven pinta oli noussut maaliskuun aikana poikkeuksellisen korkealle, koska siitä juoksutettiin vettä poikkeusluvalla tavanomaista vähemmän, jotta järven vedenpinta saataisiin vähälumisen talven jälkeen nostettua kesäksi tavoitetasolle.
Kokemäenjoessa keskivirtaama oli maaliskuussa vain puolet tavanomaisesta. Vantaanjoessa taas aikainen kevättulva näkyi selvästi keskimääräistä suurempana virtaamana. Muuten päävesistöissä oltiin lähempänä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat maan etelä- ja keskiosissa kääntyneet nousuun lumen sulamisvesien vaikutuksesta. Rannikkoseudulla ja Hämeessä pinnat ovat silti ajankohdan keskimääräistä alempana, sillä pintojen nousu on jäänyt vähäiseksi. Maan pohjoisosissa pohjavedet ovat 5–30 cm keskimääräistä ylempänä eikä sulamisvesien vaikutus vielä näy.
Routa
Etelä- ja länsirannikolla routakerros on pääosin sulanut. Routaa esiintyy vielä muualla maan etelä- ja keskiosissa 10–40 cm, mutta se on alkanut sulaa myös pinnasta. Maan pohjoisosissa roudan esiintyminen vaihtelee suuresti lumikerroksen paksuuden vaikutuksesta 5–60 cm:n välillä, joka on 10–20 cm keskimääräistä vähemmän.
Jäänpaksuus
Maaliskuun alkupuoliskolla vesistöjen jäänpaksuudet kasvoivat suuressa osassa maata. Maan etelä- ja länsiosassa talven suurimmat jäänpaksuudet mitattiin maaliskuun alkupuolella. Maaliskuun puolivälissä jäät alkoivat ohentua jo etelässä, mutta pohjoisessa ne kasvoivat vielä kuukauden lopulle saakka. Maaliskuun 30. päivän mittauksissa järvien jäänpaksuudeksi mitattiin maan eteläosassa 20–30 cm. Maan keskiosassa jäätä oli vielä yleisesti 30–60 cm ja Lapissa 60–80 cm. Lukemat ovat useimmilla havaintopaikoilla hieman keskiarvoa ohuempia. Maan etelä- ja länsiosan jokien ja virtapaikkojen jäät ovat monin paikoin lähteneet tai erittäin heikkoja.
Vielä ehdit osallistua suomalaisen talven tutkimukseen!
Vielä ehtii tehdä havaintoja talvesta! Jäiden lähtö, lumipeitteen sulaminen ja lumikuorman mittaukset ovat lopputalven hyviä havaintokohteita. Myös jäiden lähdöstä ja jääpadoista otettuja kuvia erityisesti jokivesistä kaivataan Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Luonto-Liiton yhteisessä talviseurannassa.
Kokeile Talviseurantalähettiä!
Linkki ENVIBASE-uutiseen: Vielä ehdit osallistua suomalaisen talven tutkimukseen!
Video: Lumen syvyyden ja lumikuorman mittaaminen
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Lumikuorma
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kattojen lumikuormat:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.