Suomi Euroopan ykköseksi vedenkäyttönsä tuntijana

© Aarno Torvinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki

Tarkka kuva Suomen vedenkäytöstä on valmistunut. Se kattaa yhteensä yli 200 toimialaa ja koko kansantalouden alkutuotannosta teollisuuteen, palveluihin ja kotitalouksiin. Näin Suomesta tulee Euroopan ensimmäinen maa, jossa tiedot käyttöön otetun veden määristä raakavesilähteen, käyttökohteen ja -tarkoituksen mukaan jaoteltuna tunnetaan yksityiskohtaisesti.

Vesitilinpito on edellytys tutkimus- ja kehitystyölle, joka liittyy veden arvoon, vesistöjen kuormitukseen sekä käyttöveteen kohdistuvaan sääntelyyn ja taloudellisiin ohjauskeinoihin. Se kertoo, kuinka paljon Suomessa otetaan pinta- ja pohjavettä eri tarkoituksiin – talousvedeksi, teollisuuden prosessivesiksi, jäähdytysvedeksi ja kasteluvedeksi – ja kuinka otetun veden käyttö jakaantuu kansantalouden eri toimintoihin. 

Tarkastelu on toteutettu osana Kohti vesiviisasta kiertotaloutta -hanketta laskemalla vedenoton tunnuslukuja lukuisten eri aineistojen ja tietopyyntöjen pohjalta. Hankkeen loppuraportti ilmestyy huhtikuussa.

Energian ja muiden luonnonvarojen käyttöä koskevan tilinpidon täydentäminen vesitilinpidolla on ollut esillä jo pitkään esimerkiksi Euroopan Tilastokeskuksessa (Euro-STAT). Velvoitteita jäsenmaille ei kuitenkaan toistaiseksi ole asetettu, koska vesitilinpidon tekemistä pidetään melko työläänä.

Vesitehokkuutta voidaan parantaa jo olemassa olevaa osaamista hyödyntämällä

Suomen kansantaloudessa kemiallinen metsäteollisuus, vesihuolto, kotitaloudet, kotieläintalous, tekstiili- ja vaatetusteollisuus, elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus ovat vesi-intensiivisimmät sektorit vesitehokkuudella mitattuna. Tällä tarkoitetaan, että ne nämä toimialat tarvitsevat runsaasti vettä tuottamaansa euroa kohti. Oheisessa graafissa on kuvattu eri toimialojen kokonaisvedenotto kuutiometreinä vuodessa, ja viisi suurinta vedenkäyttäjätoimialaa on merkitty punaisella.

Kokonaisvedenotto eri toimialoilla
kuutiometriä vuodessa,
suurimmat toimijat punaisella
(klikkaa kuvaa suuremmaksi)

Monella toimialalla on parantamisen varaa vesitehokkuudessa. Esimerkiksi vesihuollon hukkavesien vähentäminen noin kolmannekseen nykyisestä 15 prosentista parantaisi toimialan vesitehokkuutta vastaavasti. Edelläkävijänä Lahti Aqua Oy on pudottanut vuotovesien määrän 5-7 prosenttiin systemaattisella työllä varsin yksinkertaisin ja kustannustehokkain keinoin.

Suomen runsaat vesivarat mahdollistavat niiden määrällisesti kestävän käytön. Tästä näkökulmasta vesi-intensiivisen tuotannon, esimerkiksi kasvien viljelyn sijoittuminen Suomeen on perusteltua.  Maatalouden osuus Suomen kokonaisvedenkäytöstä noin 5 %, kun se maailmanlaajuisesti on keskimäärin noin 70 %.

Paikoin joidenkin tuotteiden tuonti voi aiheuttaa vakavaa vesipulaa tuotantomaassaan. Siksi koti- ja ulkomaisen tuotannon vesivaroihin kohdistuvat vaikutukset tulisi integroida nykyistä paremmin osaksi kestävyystarkasteluita esimerkiksi ilmastovaikutusten rinnalle.

Vesiniukkuuteen tarvitaan uusia ratkaisuja

Innovaatiot ja osaaminen, joiden avulla vähennetään veden hukkaa, vesipihit teknologiat ja konseptit ja aineiden ja energian talteenotto vesistä ovat vesiviisaan kiertotalouden elementtejä. Vesiviisaus piileekin ennen kaikkea taidossa ja pyrkimyksessä yhdistää runsaiden vesivarojen käyttö ja hukan minimointi. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia tavoitteita.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi