IGB-LakeLabin mesokosmeja Stechlin-järvellä Saksassa. © HTW Dresden-Oczipka
Kansainvälisessä AQUACOSM-projektissa tuotetaan tieteenalojen väliset rajat ylittävä kokonaiskuva vesiekosysteemien tilasta Välimereltä Huippuvuorille ja Alpeilta Pohjois-Atlantille. Ensimmäistä kertaa makeiden vesien ja merien ekosysteemeistä tehdään vertailevaa kokeellista tutkimusta. Hanketta rahoittaa EU:n Horisontti 2020 -ohjelma.
AQUACOSM-projekti rakentaa tutkimusinfrastruktuuriverkoston, jossa ovat Euroopan johtavat kokeellisen vesiekologian keskukset. Verkosto kokoaa yhteen 19 eurooppalaisen tutkimuslaitoksen ja kahden yrityksen tutkijat, jotka edustavat 12 maata. Tavoitteena on tuottaa korkealaatuisempia ja vertailukelpoisempia tutkimusaineistoja kuin koskaan aiemmin sekä kehittää uusia yhteisiä tutkimuskäytäntöjä.
”Makeiden vesien ja merien tutkimus on kehittynyt yli sadan vuoden ajan omia raiteitaan. Nyt on korkea aika yhdistää perinteet ja oppia toisiltamme”, kertoo projektin saksalainen koordinaattori Jens Neistgaard.
AQUACOSM-projektissa hyödynnetään mesokosmeiksi kutsuttuja kelluvia tai maalle rakennettuja koealtaita, joiden tilavuus on sadoista litroista satoihin kuutiometreihin. Altaiden avulla jäljitellään muuttuvia ympäristön paineita ja seurataan niiden vaikutuksia vesieliöihin. Menetelmällä voidaan tarkastella muun muassa maalta huuhtoutuvaa kuormitusta, uusien lajien ilmaantumista, ilmalaskeumia sekä lämpötilojen muutosta.
Koemesokosmit asennettiin Tvärminneen vuonna 2012. © Nicolai Maike / GEOMAR
Suomalaiset etunenässä kansainvälisessä tutkimuksessa
Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla tehtiin ensimmäiset suuren mittakaavan mesokosmikokeet kansainvälisessä eturintamassa jo viime vuosituhannen puolella. Tvärminnen eläintieteellinen asema ja Suomen ympäristökeskus SYKE ovat mukana myös AQUACOSM-projektissa.
”Vähäsuolaisessa Itämeressä tutkijat ovat aina joutuneet vertailemaan tuloksiaan osittain makeista vesistä, osittain valtameristä saatuihin vastaaviin. Tässä suhteessa suomalaisilla meritutkijoilla on suorastaan etulyöntiasema”, sanoo Tvärminnen eläintieteellisen aseman johtaja Marko Reinikainen.
”Suomalaiselle merentutkimukselle osallistuminen AQUACOSM-projektiin on tärkeää”, lisää SYKEn merikeskuksen tutkimusprofessori Timo Tamminen. ”Eurooppalaisessa tutkijaverkostossa kehitetään yhteisiä tutkimusmenetelmiä, ja erityisen tärkeää on projektiin rakennettu aktiivinen tutkijoiden liikkuvuus. Suomalaiset tutkijat pääsevät osallistumaan muissa eurooppalaisissa vesiekosysteemeissä toteutettaviin kokeisiin monikansallisissa tutkimusryhmissä.”
AQUACOSM-projektissa tehdään ilmastonmuutoksen vaikutuksia selvittävä kansainvälinen koesarja. Koejärjestely toteutetaan vertailukelpoisena yli Euroopan maantieteellisten, ilmastollisten ja vesistöjen suolapitoisuusjatkumoiden. Tvärminne edustaa koesarjassa murtovesiekosysteemeitä, kun taas SYKEn merikeskuksen rooli projektissa on erityisesti uusien automatisoitujen mittausmenetelmien kehitys.
AQUACOSM-projektia koordinoi saksalaisen Leibniz-instituutin tutkimuskeskus IGB-LakeLab. Suomalaisia partnereita ovat Suomen ympäristökeskus SYKE ja Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema. Hanke sai vuosille 2017–2020 EU:n Horisontti 2020 –ohjelmalta 10 miljoonan euron projektirahoituksen, josta suomalaisten partnerien osuus on noin 1.1 miljoonaa.
Lisätietoja
Johtaja Marko Reinikainen, Tvärminnen eläintieteellinen asema
puh. 0400-490674, marko.j.reinikainen@helsinki.fi
Tutkimusprofessori Timo Tamminen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 040-5549564, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Verkossa
AQUACOSM-projektin verkkosivut: http://aquacosm.eu/
Kuvia
Kuva 1. © HTW Dresden-Oczipka
Kuva2. © Nicolai Maike / GEOMAR
AQUACOSM-projektin logo