Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pyritään pitämään käytössä mahdollisimman pitkään, mutta materiaalien kierto ei saisi aiheuttaa riskejä ihmisille tai ympäristölle. Suomen ympäristökeskuksen Policy Brief -julkaisussa annetaan suosituksia siitä, miten haitalliset aineet saadaan pois kierrosta.
”Keskeistä on hyvä tuotesuunnittelu ja tuotteen kemikaalitiedon säilyminen mukana kiertokulussa. Hyvin suunniteltu tuote voidaan tarvittaessa kierrättää osissa, jolloin voidaan huomioida sen eri osien ainekoostumukset”, SYKEn erikoistutkija Sari Kauppi kertoo.
Kemikaalitietojen saatavuus täytyy varmistaa
Kierrätettävät materiaalit ovat koostumukseltaan, iältään ja alkuperältään vaihtelevia. Jätteiden hyödyntämiseen uusiomateriaalina voi liittyä riski haitallisten aineiden palaamisesta uusiin tuotteisiin. Jotta haitallisten aineiden kierrättäminen voidaan välttää, kemikaalitietojen pitäisi siirtyä tuotteiden ja materiaalien mukana. Digitaaliset työkalut mahdollistavat suurten tietoaineistojen hallinnan ja tieto voitaisiin sitoa tuotteisiin esimerkiksi viivakoodien avulla.
”Vaarallisille aineille on kehitettävä sekä pikamittaustekniikoita että täsmällisiä, vertailukelpoisia analyysimenetelmiä. Vain mittausten perusteella voidaan arvioida ihmisten ja ympäristön altistumista. EU:ssa pitää kehittää uusioraaka-aineille laatustandardit sekä asettaa lisää haitallisten aineiden pitoisuuksille raja-arvoja”, SYKEn haitallisten aineiden ryhmäpäällikkö Jaakko Mannio kehottaa.
Tietokanta haitattomien vaihtoehtojen löytämiseksi
On myös kehitettävä työkaluja haitattomien vaihtoehtojen löytämiseksi. Tietokanta vaarallisia aineita korvaavista vaihtoehdoista voisi auttaa erityisesti PK-yrityksiä. Kemikaalien seurannan tietofoorumin (IPCheM) yhteydessä tulisi olla myös tietokeskus aiheeseen liittyvää neuvontaa varten.
Tuotteille myönnetyt ympäristömerkit auttavat kuluttajia tunnistamaan ympäristöystävälliset tuotteet, joissa on huomioitu energiatehokkuus, ilmastovaikutukset sekä kemikaalikuormitus. Myös EU:n ulkopuolelta tuotavien tuotteiden tulisi vastata kierrätettävyyden vaatimuksiin.
”Vaarallisimmat aineet tulisi poistaa kierrosta tuotteen elinkaaren lopussa. Nykyisin tieto aineista ei useinkaan kulje jätehuoltoon asti. Tulevaisuudessa tuotteilla voisi olla sähköinen materiaalituoteseloste”, SYKEn jäteryhmän päällikkö Tuuli Myllymaa ehdottaa.
”Yrityksille kiertotalous luo ansaintamahdollisuuksia palveluista, kuten leasingista, jolloin myydään tuotteiden sijaan palvelua. Tällöin yritys vastaa tuotteen huollosta ja vaihdosta uuteen. Samalla tuotteen valmistaja voisi vastata koneissa ja laitteissa käytetyistä kemikaaleista, kun niitä korjataan ja niiden materiaaleja hyödynnetään uudestaan.”
Ympäristön tila –katsaus valottaa kiertotaloutta Suomessa
Policy Briefin lisäksi SYKE julkaisee myös kiertotalousaiheisen ympäristön tila – katsauksen, jossa tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä Suomessa eri näkökulmista. ”Kiertotalouteen siirtyminen ei onnistu pelkästään markkinavoimien avulla, vaan tarvitaan myös julkista ohjausta, jotta uusia ratkaisuja aktiivisesti kehitetään ja otetaan käyttöön ja näin nopeutetaan markkinoiden syntymistä kiertotaloudelle”, erikoistutkija Riina Antikainen painottaa.
Lisäksi toiseen ympäristön tila – tietopakettiin liittyen ensi viikolla julkaistaan haitallisten aineiden huomioon ottamisesta kiertotaloudessa myös podcast, jossa haastatellaan kiertotalouden asiantuntijoita Riina Antikaista, Tuuli Myllymaata ja Jani Salmista.
SYKE julkaisee tänä vuonna neljä eri aiheista tietopakettia 100-vuotiaan Suomen ympäristön tilasta ja tulevaisuudesta. Ensimmäinen vesiaiheinen ympäristön tila -tietopaketti ilmestyi maaliskuussa ja seuraava julkaistaan elokuussa ja sen aiheena on kaupunkiluonto.
Julkaisut
Lisätietoja:
- Policy Brief
erikoistutkija Sari Kauppi, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 268
- Katsaus
erikoistutkija Riina Antikainen, SYKE, p. 0295 251 146
- Viestintä
viestintäpäällikkö Sirpa Pellinen, SYKE, p. 0295 251 502
Sähköpostiosoitteet muotoa: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi