Tutkijat tuuttaavat tietoa tarjolle: ympäristön tilan heikkeneminen pitää pysäyttää, jotta lapsillamme olisi elinkelpoinen kotiplaneetta. Tieteen menetelmillä voidaan löytää ratkaisuja ihmisten ja muiden elollisten hyvinvointia nakertavien ympäristön muutosten torjumiseen.
Niistä yksi on ekologinen kompensaatio, jolla yritetään hillitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä: ihmistoiminnasta aiheutuva luontoheikennys hyvitetään turvaamalla luonnon säilyminen toisaalla.
SYKE on mukana kehittämässä ekologisia kompensaatioita käytännön ratkaisuiksi Suomen habitaattipankki ja Ekosysteemihotelli -hankkeissa. Mutta miten ekologiset kompensaatiot muuttuvat abstraktista mahdollisuudesta onnistuneeksi käytännön toiminnaksi?
Joukko eri tieteen- ja taiteenalojen, kansalaisjärjestöjen, hallinnon ja yritysten edustajia kokoontui kesäkuussa keskustelemaan ekologisista kompensaatioista seminaariin Turkuun ja työpajaan Saaren kartanoon. Tapahtuman kutsuvieras professori Anthony Barnosky on kiertänyt ympäri maailmaa herättelemässä poliittisia päättäjiä ja tiedeyhteisöä tajuamaan, että ekosysteemejä uhkaavat ongelmat ovat globaaleja, mutta ratkaisuja voi ja täytyy löytää myös paikallisesti, ruohonjuuritasolla – ja pikaisesti.
Paikallisen toiminnan käynnistämisen avain ei ole yksin tiede. Kuten kartanossa todettiin: ”Kylillä ei puhuta kompensaatioista”. Osin ongelmana on vakiintuneen suomenkielisen käsitteistön puute. Yhteinen kieli on tarpeen, sillä se mahdollistaa keskustelun.
Taide ja tiede voivat molemmat edistää ympäristönsuojelutyötä. Kaunokirjallinen teos tavoittaa yleisön eri tavalla kuin tiedejulkaisu. Taide herättää oivalluksia ja elämyksiä, jotka voivat kannustaa toimimaan ympäristövastuullisesti.
Tutkimus on parhaimmillaan monitieteistä yhteistyötä. Jo tunnistettu tieto on tärkeä kanavoida yhteiskuntaan testattavaksi. Testaus on käytännön kokeiluja, mutta myös yhteiskunnon tuntoja heijasteleva taide testaa käsityksiämme ja toimintatapojemme joustavuutta.
Innostava ajatustenvaihto eri alan ihmisten kanssa kirkasti pari asiaa.
Ekologi voi linjata miten kompensaatiot tehdään luonnon kannalta parhaalla tavalla, mutta humanisti, yhteiskuntatieteilijä tai taiteilija osaa kenties paremmin kertoa miten ihmiset motivoidaan mukaan ja hyvät suunnitelmat toteutuvat käytännössä.
Kuten perunan viljely, ekologiset kompensaatiot saadaan osaksi suomalaista arkea vain, jos ne viedään esimerkkien avulla kartanosta kylille, kaikkien käytettäväksi.
Seminaarin ja työpajan ”Ekologiset kompensaatiot – viherpesua vai pesunkestävää vihreyttä” järjesti Koneen Säätiö yhteistyössä Suomen Habitaattipankki -hankkeen ja Ympäristötiedon foorumin kanssa.
Tutkijatohtori Minna Pekkonen selvittelee Habitaattipankin toimintaedellytyksiä ja pyörittää Ekosysteemihotellia SYKEn luontoympäristökeskuksessa. Kesälomalla hän haluaisi perustaa perhosbaarin.
Puh. 0295 251 779
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.