Kiertotalouteen siirtymisen skenaarioanalyysi (TRANSCIRC)

 
 
 
 
 
 
 
 
logo_vihreäreunus_pieni
 

Kiertotalouteen siirtymisen skenaarioanalyysi-hankkeessa (TRANSCIRC) pyritään vastaamaan luonnonvarojen kestävän käytön sekä niiden niukkuudesta ja hupenemisesta johtuviin haasteisiin luomalla kehityspolkuja, jotka edistävät Suomen siirtymistä kohti kiertotaloutta. TRANSCIRC-hankkeen tavoitteena on edistää resurssitehokasta kiertotaloutta niin kansallisella, alueellisella, paikallisella ja toimialakohtaisella tasolla ottaen huomioon myös Eurooppalaisen ja kansainvälisen toimintaympäristön. Tavoitteena on tunnistaa nykyiset kiertotalouden toteutukseen liittyvät haasteet ja ongelmat sekä luoda taloudellisesti ja sosiaalisesti toimivia, ratkaistavissa olevia ja arvioituja tulevaisuuden suuntautuneita ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi. TRANSCIRC-hankkeessa luodaan konkreettisia kehityspolkuja, jotka koostuvat erilaisista tulevaisuuteen suuntautuvista toimenpiteistä, joilla pyritään vastaamaan EU:n asettamiin tavoitteisiin vaadittua laajemmin ja nopeammin sekä analysoidaan eri kehityspolkujen vaikutuksia parhaimpien mahdollisten toimenpiteiden löytämiseksi.

 

Siirtyminen kohti asianmukaisesti toteutettua kiertotaloutta, joka hyödyttää niin ympäristöä kuin taloutta, edellyttää:

  • systemaattista muutosta kuluttajien käyttäytymisessä ja elämäntavoissa, teollisissa ekosysteemeissä, kulutuksessa, tuotannossa ja politiikoissa kaikilla yhteiskunnan tasoilla
  • uudenlaista toimintaympäristöä niin tarjonnan kuin kysynnän näkökulmasta
  • uudenlaisia poliittisia sääntely- ja vaikutuskeinoja, joilla on täsmälliset tavoitteet sekä välineitä ja informaatiota, joilla tuetaan kuluttajien resurssiviisaita ja ympäristöystävällisiä valintoja, koko yhteiskunnan arvojen muutosta sekä menestyksekästä tutkimus- ja kehitystoimintaa kiertotalouteen siirtymisen nopeuttamiseksi
  • kiertotalouden toteuttamiseen liittyvien mahdollisten esteiden ja ongelmien tunnistamista ja selvittämistä
  • asianmukaisia ja toisiaan täydentäviä kansallisia, alueellisia, paikallisia ja yritystason indikaattoreita mittaamaan niin nykytilaa kuin kehitystä 
  • uusia teknologioita innovaatiota, prosesseja, palveluja ja liiketoimintamalleja

 

Kiertotaloudelle keskeisten toimialojen, toimintojen ja materiaalien tunnistaminen edellyttää vastaamista muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • millaisia muutoksia tarvitaan kulutukseen, kansalaisten elämäntapoihin, koulutukseen sekä yhteiskunnan toimintaan edesauttamaan siirtymistä kohti kestävää ja resurssiviisasta yhteiskuntaa?
  • miten näitä muutoksia voidaan tukea ja edesauttaa?
  • mitkä institutionaaliset tekijät estävät siirtymistä kohti kiertotalouteen perustuvaa yhteiskuntaa ja miten näitä esteitä olisi käsiteltävä?
  • millaisia esteitä liittyy muun muassa olemassa oleviin valmistusmenetelmiin ja –teknologioihin sekä osaamispohjaan, jotka hidastavat uusien ratkaisujen käyttöönottoa?
  • millaisia ​​taitoja tarvitaan resurssitehokkuuden tukemiseksi yhteiskunnassa?
  • millaisia vaihtoehtoja on olemassa muun muassa energiatuotannossa?
  • mitkä kiertotalouden eri toimenpiteiden riskit terveydelle, ympäristölle, biologiselle monimuotoisuudelle ja taloudelle?

 

TRANSCIRC-hankkeessa sovelletaan ja käytetään kvantitatiivista tietoa, tilastoja, skenaarioanalyysiä, materiaalitekniikan osaamista kiertotalouden ainevirroista ja jätevirroista, materiaalivirta-analyysia, ympäristölaajennettua panos-tuotosanalyysia (EEIO) yhdistettynä dynaamiseen talousmallinnukseen sekä bottom-up lähestymistapaa. Hankkeen tavoitteena on tutkia luonnonvarojen käyttöä, uusiutumattomien ja uusiutuvien energialähteiden roolia kiertotalouteen siirtymisessä, eri toimenpiteiden ympäristövaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia sekä kiertotalouteen siirtymisen mahdollistavia uusia liiketoiminta- ja työllisyysvaikutuksia. Hankkeessa selvitetään, kuinka kiertotalouteen siirtyminen vaikuttaa arvonlisäykseen ja työllisyyteen talouden eri aloilla sekä kuinka Suomi voi vähentää riippuvuuttaan niukkojen raaka-aineiden käytöstä. Hankkeen aikana toteutettavat tapaustutkimukset sekä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa tukevat mikrotason taloudellisten vaikutusten yhteensovittamista  makrotaloudellisiin vaikutuksiin ja päinvastoin.

Posteri_kaavio
 
 

TRANSCIRC-hanke toteutetaan 6 työpaketissa. Tavoitteena on laatia kattava tieteellinen arviointi parhaista ratkaisuista, joilla edistetään siirtymistä kiertotalouteen:

  • tarkastellaan resurssitehokkaan kiertotalouden nykytilaa ja tulevaisuuden suuntauksia ja megatrendejä
  • tunnistetaan kiertotalouden kehitykseen liittyviä esteitä, haasteita, mahdollisuuksia ja ohjauskeinoja
  • tunnistetaan kiertotaloudelle keskeiset toimialat, toiminnot, prosessit sekä materiaalit, jäte- ja sivutuotevirrat
  • sovelletaan käytännön oppimista tapaustutkimuksista sekä vuorovaikutuksesta monenlaisten sidosryhmien kanssa, jotta voidaan luoda uutta tietoa ja ymmärrystä kiertotalouden edellytyksistä
  • bottom-up lähestymistapa tapaustutkimusten sekä eri alojen osallisten avulla auttaa tunnistamaan ja suunnittelemaan win-win-ratkaisuja eri toimijoille ja luomaan mahdollisuuksia tehostaa parhaita toimenpiteitä
  • suunnitellaan vaihtoehtoisia, innovatiivisia ja ratkaistavissa olevia skenaarioita ja kehityspolkuja
  • mallinnetaan ja analysoidaan tulevaisuuden skenaarioiden taloudellisia, sosiaalisia sekä ympäristövaikutuksia
  • tutkitaan kiertotalouden vaikutuksia ympäristöön ja talouteen materiaalivirtojen sekä yhdistämällä ympäristölaajennettu panos-tuotosanalyysi (ENVIMAT) dynaamiseen talouden tasapainomalliin (FINAGE / REFINAGE), joka tarjoaa mahdollisuuden tutkia vaikutuksia yksityiskohtaisellakin tuotteiden ja toimialojen tasolla. 

 

Tutkimushankkeessa pyritään tuottamaan kokonaisvaltaista tietoa ja ymmärrystä kiertotalouden mahdollisuuksista, esteistä ja keinoista yhteiskunnan eri tasoilla, jotta resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja samalla tukea siirtymistä kohti kiertotaloutta, joka edistää taloudellista kasvua sekä Suomen kiertotalouden osaamispohjaa ja vientiä.

Lisätietoa:

TRANSCIRC-hankkeen koordinaattori, erikoistutkija Susanna Sironen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

logot_suomi
 

 

Julkaistu 23.11.2017 klo 12.53, päivitetty 28.4.2022 klo 15.29