Talvitulviin, heikkoihin jäihin ja suuriin lumikuormiin on ilmastonmuutoksen myötä syytä varautua jatkossakin

Tulvakeskus tiedottaa

Järvien ja jokien pinnat ovat loppuvuoden sateiden jäljiltä tammikuulle poikkeuksellisissa tulvalukemissa monin paikoin Etelä- ja Lounais-Suomessa. Joulukuu oli lisäksi 2–5 astetta tavanomaista lauhempi Pohjois-Lappia lukuun ottamatta, ja suuri osa Oulun alapuolisista suurista järvistä on vasta nyt jäätymässä. Poikkeuksellisen runsaat sateet, jotka pohjoisempana satoivat lumena, ovat syynä myös Itä- ja Keski-Suomen sekä Kainuun suuriin lumimääriin.

Syksyn ja talven sadantojen ennakoidaan kasvavan ilmastonmuutoksen johdosta jatkossakin. Talvilämpötilat ovat jo nousseet ja talvivirtaamienkin on havaittu kasvaneen. Myös talvitulvat ovat siten etenkin Etelä-Suomessa tulevaisuudessa entistä yleisempiä. Kauemmas tulevaisuuteen ulottuvien ennusteiden perusteella talvitulvat tulevat myöhemmin yleistymään myös pohjoisempana Suomessa.

Järvien pinnat tällä hetkellä huippulukemissa

Etelä-Suomessa Lohjanjärven ja Hiidenveden pinnat ovat säännöstelyn ylärajojen yläpuolella ja keskimääräisen kevättulvan lukemissa. Lahden Vesijärvi on puolestaan ollut tammikuussa tämänhetkistä korkeammalla vain kerran yli 100 vuoden ajanjaksolla. Järvien pinnat ovat korkealla myös Kymijoen, Vuoksen ja Kokemäenjoen vesistöissä ja jatkavat paikoin vielä nousuaan.

Porvoonjoen virtaama Vakkolassa oli sunnuntaina suurempi kuin kertaakaan tammikuussa vuodesta 1963 alkavalla havaintojaksolla. Vantaanjoen virtaama Oulunkylän kohdalla oli lauantaina toiseksi suurin tammikuun lukema (yli 110 m3/s) vuodesta 1937 alkaneella havaintojaksolla. Porin Kivinissä korkea merivesi, myrskytuuli ja Kokemäenjoen suuri virtaama nostivat vedenpinnan tulvarajalle maanantain vastaisena yönä. Sään kylmeneminen on nyt kääntänyt virtaamat pääosin laskuun, eikä lähipäiviksi ole vesisateita luvassa.

Järvien purkautuminen pitää suurimmista järvistä – kuten Päijänteestä – lähtevät virtaamat koko alkutalven suurina. Joet ovat tämän vuoksi kovilla pakkasilla alttiita hyydetulville, jos suojaavaa jääkantta ei ole vielä syntynyt. Esimerkiksi Ähtävänjoella hyydetulviin varaudutaan parhaillaan hyydeköysillä ja pienentämällä tarvittaessa juoksutuksia. Kokemäenjoen vesistön säännösteltyjen järvien juoksutusten pienentämistä jääkannen muodostamiseksi suunnitellaan viikon loppupuolelle.

Heikkoja jäitä syytä varoa koko Etelä-Suomessa Kainuuta myöten

Suuri osa Oulun alapuolisista suurista järvistä on vasta nyt jäätymässä, ja jäille menoa on syytä välttää koko eteläisessä Suomessa Kainuuta myöten. Järvet ovat kantavia vasta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosan järvissä, joissa jään paksuus on 30–45 cm. Kainuussa ja Keski-Suomen pohjoisosassa jäätä mitattiin vuodenvaihteessa 15–30 cm, mutta osa jäästä oli heikkoa kohvajäätä, jota on muodostunut lumisateiden aikana ohuiden ensijäiden päälle. Erot ranta-alueiden ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat lisäksi alkutalvesta suuria, joten jäiden vahvistuttuakin on edelleen syytä varovaisuuteen. Lumipeite toimii pakkasten tullen eristeenä, eivätkä lumipeitteisten vesistöjen jäät vahvene siksi kovin nopeasti.

Suurten hallien kattorakenteita syytä tarkkailla erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa

Lunta on tällä hetkellä selvästi normaalia enemmän Itä- ja Keski-Suomessa, Kainuussa ja Länsi-Lapissa (100–160 kg/m2), ja talven aikana sitä kertyy vielä lisää. Suurten hallien omistajien on siksi syytä seurata aktiivisesti katolla olevaa lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa. Aiempina vuosina piileviä rakennevirheitä on alkanut ilmetä jo lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan, joten lumen poistaminen katolta on monen suuren hallin kohdalla tarpeen.

Tavalliset omakotitalot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin kattojen kestävyyden osalta. Niidenkin kohdalla vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen. Lumen pudottamisessa on yleensä syytä käyttää ammattilaisten apua, jotta tapaturmat – joista tältäkin talvelta on jo valitettavasti kokemuksia – vältetään.

Lisätietoja

• Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
  puh. 0295 251 731 tai 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

• Hydrologi Miia Kumpumäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 652, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
   

Vesi- ja tulvatilanne: http://www.ymparisto.fi/tulvatilanne
Vesistöennusteet ja varoitukset: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet/Ennusteet_ja_varoitukset

.............................................................................

Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.