Suomen ympäristökeskus ja Sitowise tiedottavat 6.9.2018
Kuluneen kesän aikana harlekiinileppäpirkosta on tehty useita havaintoja Suomessa. Alun perin Aasian itäosista peräisin oleva harlekiinileppäpirkko (Harmonia axyridis) on leppäpirkkolaji, jota on käytetty kirvojen biologisessa torjunnassa ympäri maailmaa. Laji on kuitenkin osoittautunut liian tehokkaaksi toimijaksi, sillä se on monin paikoin runsastunut räjähdysmäisesti ja vähentänyt tai jopa syrjäyttänyt alkuperäisiä leppäpirkkolajeja. Harlekiinileppäpirkko on Euroopassa luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi, jonka käyttö biologisessa torjunnassa on Suomessa kielletty.
Harlekiinileppäpirkko on kookas leppäpirkkolaji (5.5–8.5 mm) ja yksi väriltään vaihtelevimpia kovakuoriaislajeja. Sen pohjaväri vaihtelee vaalearuskeasta, punaiseen ja mustaan. Vaaleat ja punaiset yksilöt voivat olla kuviottomia tai niillä voi olla 0–22 asti vaihtelevan kokoisia pyöreitä tai hiukan soikeita mustia täpliä. Mustilla yksilöillä täplät ovat punaisia, joten päälle päin se muistuttaa useita meillä esiintyviä samannäköisiä, mutta kooltaan selvästi pienempiä lajeja. Lajin paras tuntomerkki on punertavat jalat ja punertavan ruskea alapuoli, joka muilla lajeilla on musta tai muuten tumma. Kuva Ilya Zakharov, Vavilov-instituutti, Moskova.
Harlekiinileppäpirkon laajamittainen käyttö biologisessa torjunnassa alkoi Länsi-Euroopassa 1990-luvun puolivälissä, ja jo vuosituhannen vaihteessa lajin havaittiin siirtyneen luonnonympäristöihin. Kaupallinen käyttö biologisessa torjunnassa päättyi vuosina 2003–2004, mutta harlekiinileppäpirkon leviäminen on jatkunut. Norjaan ja Tanskaan harlekiinileppäpirkko saapui vuonna 2006 ja Ruotsiin vuonna 2007. Laji on viime vuosina levinnyt aina Tukholman korkeudelle minkä lisäksi hajalöytöjä on tehty Pohjois-Ruotsissa asti. Harlekiinileppäpirkon leviäminen Suomeen on ollut odotettavissa.
Harlekiinileppäpirkko on löytynyt eripuolilta Suomea
Suomen ensimmäinen luonnosta tavattu yksilö lienee Kemiönsaaren Öröstä vuodelta 2014. Lisäksi lajista on tehty yksittäisiä havaintoja ihmisen mukana kulkeutuneista yksilöistä. Kuluneena kesänä laji havaittiin elokuussa Lohjalta, ja viime viikonloppuna Jaakko Kullbergin Örön linnakesaaren valopyydyksistä löytyi neljä yksilöä lisää.
”Muiden vaeltajahyönteishavaintojen ja yksilöiden kunnon perusteella arvioidaan leppäpirkkojen joutuneen pyydyksiin elokuun alkupuolella, jolloin Suomeen tuli voimakas lounaisvirtaus Keski-Euroopasta Etelä-Ruotsin kautta.”, pohtii vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg Sitowisesta.
Venäläinen biologi Ilya Zakharov kartoitti elokuussa leppäpirkkojen esiintymistä Oulussa. Hän löysi harlekiinileppäpirkon toukkia ja koteloita lehmuksesta Oulun keskustassa. Näistä on kasvatuksessa kuoriutunut kolme aikuista yksilöä.
Leppäpirkot ovat tunnettuja siitä, että monet lajit voivat esiintyä massoittain hyvinä kirvavuosina ja silloin ne usein vaeltavat uusille alueille. Yleensä vaellukselle lähtevät pirkot ovat vastakuoriutuneita yksilöitä ja ne talvehtivat ennen lisääntymistään seuraavana keväänä. Vaelluksien yhteydessä pirkot usein joutuvat veden varaan voimien uupuessa ja voivat ajautua rannoille suurina lauttoina. Lohjan ja Örön havaintojen perusteella harlekiinileppäpirkkoa lienee saapunut maahamme ainakin parissa aallossa elokuussa.
Harlekiinileppäpirkko on peto, joka vaikuttaa luonnossa erityisesti muiden kirvoja syövien hyönteisten kantoihin kilpailun ja saalistuksen kautta. Sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa lajin on todettu aiheuttaneen luontaisesti esiintyvien leppäpirkkolajien kantojen taantumisia.
Harlekiinileppäpirkko on madollisesti kotiutumassa Suomeen
Lisähavainnot lajin esiintymisestä ovat nyt tärkeitä. Mikäli epäilet löytäneesi harlekiinileppäpirkon, se kannattaa keikauttaa selälleen ja siitä tulee ottaa kuva, jonka voi tallentaa havaintona Vieraslaji-portaaliin.
Lisätiedot
Erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 534, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vanhempi asiantuntija Jaakko Kullberg, Sitowise Oy, p. 050 328 8886, etunimi.sukunimi@sitowise.com