Suomalaisten kulutus on ylittänyt globaalisti oikeudenmukaisen ja kestävän tason. Makean veden käyttöä lukuun ottamatta suomalaisten kulutus ylittää kaikki globaalin ekologisen kestävyyden rajat. Tutkimuksen mukaan suomalaisten kulutuksen hiilipäästöt olivat vuonna 2014 henkeä kohden 14,7 tonnia vuodessa. Tämä ylittää lähes kymmenkertaisesti tutkimuksessa määritellyn raja-arvon, joka on 1,6 tonnia henkeä kohden vuodessa. Typpipäästöissä ylitys on tätäkin suurempi: suomalaisten kulutuksesta aiheutuvat globaalit typpipäästöt henkeä kohden vuodessa ovat 96,3 kiloa raja-arvon ollessa 8,9 kiloa vuodessa. Korkeat typpipäästöt näkyvät jo konkreettisesti esimerkiksi Itämeren rehevöitymisenä.
Kuva. Suomen saavuttamat sosiaaliset tavoitteet ja niiden suhde planeetan rajoihin. Suomi on saavuttanut sosiaaliset tavoitteet muuten paitsi työllisyydessä. Suomalaisten kulutus ei kuitenkaan ole kestävää, vaan henkeä kohden lasketun kulutuksen ympäristövaikutukset ylittävät oikeudenmukaisen rajan. Lähde: O’Neill ym. 2018 © SYKE & SITRA
Linkki suurempaan kuvaan
Suomalaisten kestävä hyvinvointi suhteessa planetaarisiin rajoihin ja sosiaalisiin tavoitteisiin
Planeetan biofyysistä
rajaa kuvaava
indikaattori
|
Suomi
|
Henkeä kohden
laskettu raja-arvo
|
Yksikkö
|
| Hiilidioksidipäästöt |
14,7 |
1,6 |
CO2 tonnia vuodessa |
| Fosfori |
6,5 |
0,9 |
P kilogrammaa vuodessa |
| Typpi |
96,3 |
8,9 |
N kilogrammaa vuodessa |
| Makea vesi |
211 |
574 |
H2O kuutiometriä vuodessa |
| Maankäytön muutokset |
4,4 |
2,6 |
C tonnia vuodessa |
| Ekologinen jalanjälki |
4,8 |
1,7 |
globaalihehtaaria (gha)
vuodessa |
| Materiaalijalanjälki |
30,9 |
7,2 |
tonnia vuodessa |
Sosiaalista tavoitetta
kuvaava indikaattori
|
Suomi
|
Vähimmäistaso
|
Yksikkö
|
| Tyytyväisyys elämään |
7,4 |
6,5 |
asteikolla 0 - 10 |
| Terveiden elinvuosien odote |
70,5 |
65 |
terveiden vuosien määrä |
| Ravinto |
3285 |
2700 |
kilokaloria/hlö/pvä |
| Sanitaatio |
100 |
95 |
% hyvä
sanitaatiomahdollisuus |
| Toimeentulo |
100 |
95 |
% yli 1,90 dollaria päivässä |
| Yhteys sähköverkkoon |
100 |
95 |
% yhteys sähköverkkoon |
| Koulutus |
107,5 |
95 |
% kirjoilla toisen asteen
koulutuksessa |
| Sosiaalinen tuki |
93,8 |
90 |
% ystävä tai läheinen
johon voi luottaa |
| Demokratian laatu |
1,5 |
0,8 |
Demokratian laatu indeksi |
| Tasa-arvo |
74,2 |
70 |
[0 - 100] asteikko ->
(1-gini-indeksi) * 100 |
| Työllisyys |
92,3 |
94 |
% työllisiä |
(Lähde O'Neill et al. 2018)
Suomalaisten pitkä elinikä, korkea koulutustaso ja tyytyväisyys elämään on saavutettu kattavan sosiaalipolitiikan ja taloudellisen kasvun avulla. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota pidetään usein menestystarinana siitä, miten hyvinvointia jaetaan tasa-arvoisella tavalla. Kolikon kääntöpuolena on kuitenkin suuri luonnonvarojen ja energian kulutus. Kun hyvinvoinnin tavoittelu ei ole ekologisesti kestävällä pohjalla, hyvinvoinnin ja talouden perusta vaarantuu.