Uutinen 4.12.2018 klo 14.34
Talkoolaiset rakensivat puroon rytöä, joka puskee tulvavettä palautetulle tulvaniitylle. Rytö rakennettiin kiilaamalla uoman pohjaan isoja puunrunkoja siten, että pohjan ja rungon väliin jäi tilaa kalan liikkumiselle. © Turo Hjerppe
Maatalouspuro Hämeenkoskella palautettiin entiseen uomaansa viime talvena. Ennallistaminen viimeisteltiin lokakuussa talkoilla. Ennallistamisen tavoitteena on muun muassa palauttaa sopiva elinympäristö uhanalaiselle taimenelle ja edistää uoman ja viereisen tulva-alueen luonnollista yhteyttä.
Viime talvena palautettiin Hämeenkosken Huljalassa maatalouspuro vanhoihin uomiinsa. Kumianojan mutkat oli suoristettu 1990-luvulla ja vuosien saatossa uoma oli myös leventynyt ja syventynyt. Puro ei enää tarjonnut suojapaikkoja taimenelle. Erityisesti vuonna 2016 puron taimenkanta heikkeni merkittävästi, kun haikara löysi sen kala-apajakseen.
Kumianojan ennallistamista viimeisteltiin lokakuisena lauantaina kaikille avoimilla talkoilla. Mukana oli 12 reipasta talkoolaista. Talkoissa tehtiin taimenelle kutusoraikoita. Lisäksi ennallistamisalueen alapuolelle rakennettiin rytö, joka puskee tulvavettä palautetulle tulvaniitylle.
Rytö rakennettiin kiilaamalla uoman pohjaan isoja puunrunkoja siten, että pohjan ja rungon väliin jäi tilaa kalan liikkumiselle. Puunrunkojen päälle ja väliin asetettiin tukevasti risuja ja pienempiä puita. Ranta ja uoman pohja rydön kohdalla suojattiin kivellä ja rytöä tiivistettiin hiekalla.
Kumianojan ennallistamishankkeen tavoitteena on luoda sopivaa elinympäristöä purossa elävälle uhanalaiselle taimenelle. Tavoitteena on myös hillitä uomaeroosiota sekä palauttaa uoman ja viereisen tulva-alueen luonnollinen yhteys.
Ensimmäinen ennallistettu maatalouspuro
Kumianoja on Suomen ensimmäinen ennallistettu maatalouspuro. Puro palautettiin vanhoihin mutkiinsa tammi-helmikuussa. Vanhat mutkat olivat säilyneet maastossa. Kaikkiaan ennallistettiin 650 metriä pitkä uoman osa. Ennallistamisen jälkeen uoman pituus oli 900 metriä. Samalla uoman kaltevuus pieneni.
Palautettu purouoma on huomattavasti suoristettua ja syöpynyttä uomaa kapeampi. Uoma syveni, ja taimenten on siten helpompi löytää suojapaikkoja. Puron vedenpintaa nostettiin, mikä vähentää huomattavasti rantojen sortumista. Rantoja sortui uomaan ennen hallitsemattomasti.
Tammikuussa vesisateiden aiheuttama talvitulva ja myöhemmin kevättulva nousivat puroa ympäröivälle rantaniitylle. Tämä on osoitus siitä, että puron luontainen yhteys tulva-alueelleen on palautunut. Tulviminen pidättää yläpuoliselta valuma-alueelta tulvaveden mukana tulevia ravinteita ja kiintoainetta rantaniitylle, eivätkä ne päädy alapuoliseen vesistöön. Tämä parantaa alapuolisen vesistön vedenlaatua.
Ennallistamisen seurauksena myös pohjaveden taso nousi. Korkeampi pohjaveden taso ja uoman säännöllinen tulviminen niitylle johtanevat rantaniityn palautumiseen tulvaniityksi. Suomen luontotyypeistä tulvaniityt ovat uhanalaisia. Syynä tulvaniittyjen vähenemiseen on maankuivatus ja vesistöjen säännöstely.
Lisätietoa:
Tutkija Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi