Viileässäkin vedessä viihtyvää sinilevää havaittu Suomenlahdella

Tiedote 11.1.2019 klo 9.17
Sinilevää jäällä 556
Sinilevän värjäämää jäätä. © Seppo Knuuttila / SYKE

Suomen ympäristökeskukseen on tullut tammikuun alkupuolella useita ilmoituksia sinivihreäksi värjäytyneestä jäästä Suomenlahdella. Pernajanlahdelta 7.1.2019 otetut jää- ja vesinäytteet varmistivat, että värin aiheuttaa Itämeressä yleisen Aphanizomenon-sinilevän massaesiintymä.

Aphanizomenon-sinilevä pystyy muodostamaan massaesiintymiä eli sinileväkukintoja myös viileässä vedessä ja jopa jään alla. Runsaimpana se esiintyy kuitenkin lämpimän veden aikaan heinä-elokuun vaihteessa yhdessä maksamyrkyllisen Nodularia spumigena -sinilevälajin kanssa.

”Kuolevista sinilevä- eli syanobakteerisoluista vapautuva yhteyttämispigmentti, fykosyaniini, voi värjätä vettä, rantaa ja jäätä turkoosin sinertäväksi. Parempikuntoiset sinileväsolut ovat vielä väriltään vihreitä. Lumisade on jo todennäköisesti peittänyt alleen valtaosan jäärailoissa alkuviikosta hyvin näkyvillä olleista sinileväesiintymistä”, tutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Lämmin syksy jatkoi sinileväkukintoja Suomenlahdella

Kuluneen syksyn aikana Suomen ympäristökeskukseen tuli tavallista enemmän ilmoituksia myöhäisistä sinileväkukinnoista ja turkooseista maalimaisista esiintymistä Suomenlahden rannoilta. Myös syksyn esiintymät paljastuivat mikroskooppianalyysissä Aphanizomenon-sinilevän aiheuttamiksi.

Syys-marraskuu oli 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpi. Näin lämmin syksy esiintyy Suomessa Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Vielä joulukuunkin keskilämpötila oli tavanomaista korkeampi. Ajankohtaan nähden normaalia lämpimämpi merivesi on myös voinut edistää sinilevän kasvua.

Viime talvina sinilevistä ei ole tullut ilmoituksia SYKEen. Vuosilta 1993-1998 on tallennettu muutamia näytetuloksia Aphanizomenon-sinilevän esiintymistä Suomenlahdelta joulukuun alun ja helmikuun lopun väliseltä ajalta. Myös 2000-luvun alussa ja vuonna 2012 SYKEen on ilmoitettu jään alaisesta Aphanizomenon-kukinnasta Suomenlahdella tähän vuodenaikaan.

Viime kesän runsas ravinnemäärä merivedessä ruokki sinilevien kasvua

Viime kesän poikkeuksellisen voimakkaat sinileväkukinnat Suomenlahdella olivat myös pääosin Aphanizomenonin muodostamia, ja näytteissä oli runsaasti myös potentiaalisesti myrkyllisiä Dolichospermum-suvun sinileviä. Myös Nodularia spumigena -laji esiintyi viime kesän näytteissä, muttei vallitsevana.

”Suomenlahden viime vuoden korkeat fosforipitoisuudet eivät aiheutuneet ensisijaisesti Suomenlahden oman valuma-alueen fosforipäästöistä. Sen sijaan avomeren ja myös saariston vedenlaatuun vaikutti Itämeren pääaltaan hapeton ja hyvin fosforipitoinen syvävesi. Suomen oma fosforikuorma oli viime vuonna kuivasta vuodesta johtuen lähes neljänneksen pienempi kuin edellisvuonna ja yksi jakson 1991 - 2018 matalimpia”, erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksest toteaa.

Suomenlahden vesimassa oli viime kesänä voimakkaasti kerrostunut. Suolaisuuden ja lämpötilan harppauskerrokset olivat matalalla, vain 20–30 metrin syvyydessä. Niiden alapuolella fosfaattifosforipitoisuus oli korkea. Syksyllä kerrosteisuus osittain purkautui ja pintakerroksen fosfaattipitoisuus on kohonnut syyskuusta lähtien. Ravinnetilanne on siis suosinut sinilevän kasvua.

Sinilevä mikroskooppikuva 556
Suomenlahden Pernajanlahdelta jäärailosta 7.1.2019 otetussa näytteessä näkyi mikroskoopilla tarkasteltaessa erittäin runsaasti hajoamassa olevia Aphanizomenon-sinileväsoluja. Solut ovat mikroskooppisen pieniä. Kyseisten sinilevä- eli syanobakteerisolujen leveys on noin 5 µm (0,005 mm). © Sirpa Lehtinen / SYKE

Sinileväiseen veteen suhtauduttava aina varoen

Aphanizomenon-suvun sinilevien ei tiedetä muodostaneen myrkyllisiä esiintymiä Itämeressä, mutta järvistä otetuissa näytteissä on tavattu myös tämän suvun myrkkyjä tuottavia kantoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeiden mukaan runsaasti sinilevää sisältävään veteen on kuitenkin syytä suhtautua aina siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa, sillä myrkkyjen lisäksi sinilevät voivat tuottaa myös muita haitallisia yhdisteitä.
 

Aiheeseen liittyviä tiedotteita:

Lisätietoja:

Sinilevät osana Itämeren kasviplanktonyhteisöä:

Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren tila:

Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
puh. 0295 251 286,  etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 


Kohderyhmä: