Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE)

Puhdas makea vesi on ihmistoiminnan kannalta eräs keskeisimmistä luonnonvaroista. Vedellä ja vesiekosysteemeillä on myös kiinteät yhteydet ruoan ja energian tuotantoon. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna puhtaan makean veden riittävyys on tunnistettu merkitykseltään keskeisimpiin riskeihin yhdessä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen kanssa.

Vesiviisaassa bio- ja kiertotaloudessa on kyse yhtäältä käytetyn veden sisältämien aineiden ja energian talteenotosta ja toisaalta käytössä olleen veden uudelleenkäytöstä toisessa tarkoituksessa. Kolmas aspekti on vesitehokkuuden parantaminen ja veden hukan vähentäminen. Ravinteiden ohella arvokkaita, talteen otettavia aineita voivat olla muut jätevesien sisältämät orgaaniset ja epäorgaaniset aineet. Aineiden ja energian talteenoton hyödyt kohdistuvat myös vesiekosysteemeihin vähäisempänä haittaa aiheuttavien aineiden päästöinä tai lämpökuormana.

Vesiviisaan bio- ja kiertotalouden kannusteet (KIERRE) -hankkeella on kolme päätavoitetta:

1) Hankkeessa tuotetaan toimialakohtaisia esimerkkikuvauksia sisältävä yhteenveto suomalaiseen osaamiseen perustuvista teknologioista ja ratkaisuista, joilla voidaan

  • ottaa talteen veden sisältämiä aineita ja energiaa
  • parantaa vesitehokkuutta eri toimialoilla
  • vähentää veden hukkaa ja
  • lisätä kestäviä veden uudelleenkäyttömahdollisuuksia.

Yhteenvedossa arvioidaan myös näiden teknologioiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

2) Hankkeessa myös tunnistetaan edellä mainittujen ratkaisujen käyttöönottoon ja monistamiseen liittyviä edellytyksiä, ajureita ja esteitä. Lopputuloksena on vesi- ja jätevesitilinpidon hyödyntämiseen perustuva kvantitatiivinen arvio näiden ratkaisuiden monistamisen potentiaalista veden käytön kannalta keskeisillä toimialoilla Suomessa. Tällaisia toimialoja ovat esim. kasvinviljely, kalatalous, elintarviketeollisuus, metsäteollisuus, kemianteollisuus, perusmetallien valmistus, vesi- ja jätevesihuolto, jätteiden käsittely, energiantuotanto ja tietyt palvelut, kuten terveyspalvelut ja urheilutoiminta.

3) Kolmas päätavoite on tuottaa - vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa - monipuoliseen analyysiin perustuva ehdotus taloudellisista ja lainsäädännöllisistä ohjauskeinoista sekä tarkastella uusia rahoitusmalleja, joilla voidaan edistää edellä mainittujen vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisujen valtavirtaistumista Suomessa ja kotimaisten yritysten vientipotentiaalin kehittymistä ja realisoitumista. Näitä päätavoitteita arvioidaan myös EU:n vesipolitiikan ja veteen liittyvien politiikkojen muutosten ja muutostarpeiden näkökulmista.

Kukin kolmesta päätavoitteesta muodostuu osatavoitteista, joissa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin (TK):

TK 1) Millaisia esimerkkejä Suomessa on jo toteutetuista onnistuneista ratkaisuista veden ja jäteveden sekä siinä olevien aineiden ja energian uudelleenkäytöstä ja niihin perustuvasta liiketoiminnasta?

TK 2) Miten toteutettuja ratkaisuja voitaisiin hyödyntää, monistaa ja kehittää edelleen suomalaiseen osaamiseen perustuvan liiketoiminnan kasvattamiseksi?

TK 3) Mitkä ovat keskeiset käytännön esteet ja lainsäädäntöön tai hallinnon toimintaan perustuvat rajoitteet veteen liittyvän kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisessä?

TK 4) Millaisia taloudellisia ja oikeudellisia tai muita ohjauskeinoja tulisi kehittää, mukaan lukien veden käytön maksullisuus, tuet ja verotuksen kehittäminen?

TK 5) Millaisilla yhteistyö- ja rahoitusmalleilla voitaisiin kannustaa yksityistä ja julkista sektoria kehittämään ja ottamaan käyttöön vesiviisaan bio- ja kiertotalouden ratkaisuja

TK 6) Millaisia esteitä ja kehittämistarpeita kytkeytyy EU:n vesipolitiikkaan ja veteen liittyviin politiikkoihin?

Lisätietoja

Ryhmäpäällikkö Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 3.5.2019 klo 14.25, päivitetty 3.4.2024 klo 10.39