Pyöräily on nosteessa. Sitä edistetään nyt kaupungeissa ympäri maailmaa, ja motiiveina ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta, ruuhkien vähentäminen, ilmanlaadun parantaminen, kaupunkien viihtyisyyden lisääminen ja terveyden edistäminen. Pyöräilyn potentiaalinen rooli yhteiskunnassa voidaan nähdä kuitenkin vielä tätä monipuolisemmin.
Miltä pyöräily näyttää korona-ajassa?
Maaliskuun lopussa järjestettiin kansainvälinen virtuaalinen pyöräilykonferenssi, Digital WorldBike 2020. Myös koronakriisiä käsiteltiin useissa esityksissä. Koronakriisi on osoittanut, että pyöräily on liikkumismuotona vakaa ja vastustuskykyinen, ja että poikkeusoloissa sen hyödyt näkyvät yhä selvemmin. Pyöräilijät eivät altistu tartunnoille yhtä helposti kuin joukkoliikenteen käyttäjät. Pyöräilyn tutkitut hyödyt kehon ja mielen terveydelle ovat entistä tärkeämpiä, kun sairaalat täyttyvät ja poikkeusolot koettelevat ihmisten jaksamista. Pyöräilyn tasa-arvoisuus ja alhaiset kustannukset näyttäytyvät myös yhä tärkeämpiä, kun monen toimeentulo on yhtäkkiä niukempaa kuin ennen.
Monissa suurkaupungeissa pyöräily on lisääntynyt koronakriisin aikana, ja tilapäisiä pyöräteitä on perustettu ottamalla tilaa autoilta. Kansalaisia on kehotettu pyöräilemään mikäli mahdollista, jotta joukkoliikennettä käyttäisivät vain ne, joille se on välttämätöntä. Poikkeusoloissa paljastuu, kuinka hyvin tai huonosti välttämättömät palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa pyörällä.
Liikenteen väheneminen COVID-19:n seurauksena on näkynyt parantuneena ilmanlaatuna eri puolilla maailmaa ja konkretisoinut, miten paljon tilaa autoliikenteelle annetaan. Poikkeustila on tarjonnut harvinaisia kokemuksia siitä, miltä kaupunki voi kuulostaa ja näyttää kun autoja on paljon vähemmän. Nämä kokemukset voivat olla arvokkaita, kun elämä etsiytyy vanhoihin uomiinsa koronakriisin väistyttyä. Tutkimus on osoittanut, että yhtenä tekijänä Alankomaiden nykyisen pyöräilykulttuurin saavuttamisessa ovat vaikuttaneet 70-luvun alun öljykriisin aikaan käytössä olleet autottomat sunnuntait, jolloin kaupunkilaiset käyttivät autoliikenteestä typötyhjiä teitä muun muassa pyöräilyyn. Näillä kokemuksilla oli osansa synnyttämässä kansalaisliikkeitä ja poliittista painetta sellaiseen kaupunki- ja liikennesuunnitteluun, jollaisesta Alankomaat nykyään tunnetaan ja jossa pyöräilyn osuus matkoista on maailman kärkeä.
Murroksesta voi versoa uutta
Liikkuminen on murroskohdassa. Tarve nopealle ilmastopäästöjen vähentämiselle, liikenteen sähköistyminen ja itseohjautuvien autojen kehitys ovat lähitulevaisuuden isoja kysymyksiä. Kun vastauksia haetaan, tulee muistaa, että pyöräily ei ole vain liikkumista paikasta toiseen. Pyöräilijä on autoilijaan verrattuna välittömämmässä vuorovaikutuksessa ympäristön ja toisten tienkäyttäjien kanssa. Tutkimuksessa on esitetty, että tämä voi tuottaa kokemuksia paikkaan ja yhteisöön kuulumisesta sekä lisätä luottamusta. Pyöräilyn tuottamat sosiaaliset hyödyt ovatkin vähitellen nousemassa tutkimusagendalle.
Kaupunkeja on useita vuosikymmeniä suunniteltu pitkälti autoliikenteen ehdoilla. Nyt autoriippuvuudesta pyristellään osittain eroon, mutta työsarka on valtava, sillä yhdyskuntarakenne muuttuu hitaasti. Päätöksenteko tarvitsee monipuolisesti tietoa. Koronakriisi on korostanut pyöräilyn moninaisia hyötyjä. Nämä hyödyt on tärkeää pitää mukana keskustelussa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa.
Hanna Mela on tutkija ilmastonmuutoksen strategisessa ohjelmassa Suomen ympäristökeskuksessa. Hän hyöty- ja huvipyöräilijä, joka hoitaa kasvimaapalstaa vaihtelevalla menestyksellä.