Jäte- ja valumavesien puhdistukseen uusia ratkaisuja yhdistämällä biopohjaisia menetelmiä

Tiedote 18.1.2021 klo 9.29

Oulun yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottavat

Uutta hybridiratkaisua rakennetaan Kittilän kylän Kallon jätevedenpuhdistamon purkuojaan. Etualalla näkyvät muovikalvolla peitettynä bioreaktorit ja taaempana mm. sienihakesäkit ja sammalaltaat. © Anne Korhonen SYKE

Uudenlaisilla biopohjaisilla ratkaisuilla ja yhdistämällä erilaisia puhdistusyksiköitä on pystytty poistamaan typpeä ja raskasmetalleja jäte- ja valumavesistä pohjoisilla alueilla. Juuri päättyneessä Oulun yliopiston ja SYKEn hankkeessa on yhdistelty esimerkiksi sammalaltaita, puuhakkeeseen lisättyä sienirihmastoa, bioreaktoreita ja kosteikkoja.

Uusia passiivisia vesienpuhdistuksen hybridiratkaisuja on pilotoitu Pyhäsalmen kaivoksen alueella, Kittilän Kallon kylän yhdyskuntajätevedenpuhdistamon yhteydessä ja Levin hulevesien purkupisteessä.

”Pyhäsalmen kaivoksella saatiin poistettua monia metalleja, kuten kuparia ja sinkkiä, hyvin. Kallon jätevedenpuhdistamolla nitriitti-nitraattitypeksi muutettu osa ammoniumtypestä onnistuttiin poistamaan. Levillä hulevesien puhdistamisen haasteeksi osoittautuivat osittain pienet pitoisuudet ja rakenteelle suuret virtausnopeudet, mutta sielläkin typen puhdistusta pystyttiin lopulta tehostamaan”, hankkeen projektipäällikkö Heini Postila Oulun yliopistosta kertoo.

Kustannustehokas vesienpuhdistusmenetelmä erilaisille valumavesille

Typpi- tai raskasmetallipitoista kuormitusta vesistöihin muodostuu esimerkiksi kaivostoiminnasta, jätevedenpuhdistamoista, hulevesistä, maataloudesta ja turvetuotannosta. Monissa näistä kohteista passiiviset vesienkäsittelymenetelmät voivat olla kustannustehokas ratkaisu tai osaratkaisu vesien puhdistamiseen. Passiivinen menetelmä tarkoittaa sitä, että puhdistusprosessiin ei tarvitse lisätä jatkuvasti esim. kemikaalia.

Yksittäisiä passiivisia puhdistusratkaisuja, kuten erilaisia kosteikkoja, onkin jo käytössä monissa paikoissa. Yksittäisellä ratkaisulla ei kuitenkaan usein pystytä parhaaseen mahdolliseen tulokseen erilaisten aineiden puhdistamisessa. Tästä syystä HybArkt-hankkeessa kokeiltiin eri puhdistusmenetelmien yhdistelmiä siten, että puhdistusratkaisu huomioi mahdollisimman hyvin kuormituslähteen vedenlaadun ja sen puhdistustarpeet.

Hankkeen loppuraportti ja excel-pohjainen työkalu

Hankkeen pilottiratkaisuista ja niiden tuloksista on julkaistu loppuraportti, joka on saatavissa verkossa. Hankkeessa laadittiin myös excel-pohjainen työkalu typen ja metallien poistoon tarkoitettujen ratkaisujen mitoittamiseksi ja suunnittelemiseksi. Työkalu on esitelty lyhyesti loppuraportissa.

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen – HybArkt -hankkeen loppuraportti. Heini Postila, Elisangela Heiderscheidt, Anne Korhonen, Kaisa Lehosmaa, Ritva Nilivaara, Anna-Kaisa Ronkanen, Anna Liisa Ruotsalainen, Mirkka Visuri, Piippa Wäli. Suomen ympäristökeskuksen raportti 1/2021

Passiiviset hybridipuhdistusratkaisut arktisten valumavesien typen ja raskasmetallien puhdistamiseen (HybArkt) -hanke (2018–2020)

Hanke toteutettiin Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön, ekologian ja genetiikan tutkimusyksikön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Hankkeen päärahoittajana oli Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta.

Hankkeen muina rahoittajina olivat Pyhäsalmi Mine Oy, Carbons Finland Oy, Vapo Clean Waters Oy/Vapo Oy, Kallon vesi- ja viemäriosuuskunta, Levin Vesihuolto Oy, Tunturi-Lapin Vesi Oy, Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy, Pohjois-Suomen Suunnittelupalvelu Oy, Agnico-Eagle Finland Oy, Mushroom Agent/Suomen Agrometsä Oy, Turveruukki Oy, Owatec Group Oy, Boliden Kevitsa Mining Oy, Pyhäjärven kaupunki, Kittilän kunta, Outokumpu Chrome Oy ja Vesilaitosyhdistysten kehittämisrahasto.

Yhteyshenkilöt

  • Tutkijatohtori Heini Postila, Oulun yliopisto, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikka, heini.postila@oulu.fi, 0294 48 4503
  • Intendentti Anna Liisa Ruotsalainen, Oulun yliopisto, Ekologia ja genetiikka, annu.ruotsalainen@oulu.fi, 0294481559
  • Tutkija Ritva Nilivaara, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, 0295 252 052

Kuva median käyttöön:
Uutta_hybridiratkaisua_rakennetaan_2019_Kittilän_kylän_Kallon_jätevedenpuhdistamon_purkuojaan_Kuva_Anne_Korhonen_SYKE.jpg (2 Mt)


Kohderyhmä: