Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tämä vaatii toimia, ja tämän remontin piiriin kuuluu suurelta osin energiasektorimme, joka vastaa noin 75 prosentista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tarkasteltaessa Helsinkiä ja Helsinki Energy Challenge -kilpailun voittajaehdotuksia esimerkiksi kivihiili voitaisiin korvata suurelta osin lämpöpumpuilla.
Lämpöpumppuhankinnoissa kannattaa kuitenkin olla tarkkana: On syytä selvittää, mikä kylmäaine laitteissa pyörii, ettei tule hankkineeksi laitetta, jonka joutuu vaihtamaan uuteen ennen aikojaan. Laitteen valinnalla on merkitystä sekä ympäristön että talouden kannalta.
Kylmäaineiden kirjo on laaja. Vuonna 1987 solmittiin kansainvälinen sopimus otsonikerroksen suojelusta. Sopimuksen voimasta laitteissa jylläävät nyt kylmäaineet, jotka eivät tuhoa otsonikerrosta, mutta joista monella on edelleen haitallisen suuri ilmastoa lämmittävä vaikutus. Näistä aineista pyritään nyt asteittain eroon lainsäädännön keinoin. Muutosta vauhdittamaan tarvitaan myös vapaaehtoisia toimia.
Miksi erityisesti julkisissa hankinnoissa tulisi nähdä kauas?
Julkisten hankintojen volyymi on suuri. Energiamurroksen toteuttamiseksi julkiset tahot, mutta myös teollisuus, kauppakeskukset ja yksityistaloudet investoivat nyt lämpöpumppuihin. Investointisyklit ovat usein pitkiä. Siksi on tärkeää hankkia laitteita, joita voi ympäristösääntelyn tiukentuessakin käyttää niiden teknisen käyttöiän loppuun asti.
Kansallinen hankintastrategia asettaa tavoitteita julkisille hankinnoille. Tavoitteita ovat muun muassa innovaatioiden tukeminen ja päästöjen vähentäminen. Ympäristötavoitteiden ottaminen osaksi hankintaprosessia onkin välttämätöntä. Apuna voi käyttää Suomen ympäristökeskuksen laatimia kriteereitä kestäville kylmälaitehankinnoille, ja vastaavia pohjoismaisia kriteereitä. Kriteerit kattavat muun muassa kaupan ja ravintoloiden kylmälaitteet, rakennusten jäähdytysjärjestelmien ilmastoinnit ja ilmalämpöpumput.
Kriteereissä on kolme tasoa, joista ensimmäinen rajaa pois lainsäädännön vastaiset tuotteet. Seuraava määrittää ympäristösuorituskyvyn vähimmäistason ja kolmas laittaa laitteet paremmuusjärjestykseen ilmastovaikutusten osalta pisteyttämällä. Kriteereillä edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa, asetettujen päästötavoitteiden toteutumista sekä innovatiivisten tuotteiden hankintoja.
Lämpöpumppujen hankinnat ovat kovassa kasvussa. Yksi yli miljoonasta lämpöpumpusta koristaa mökin seinää, toinen löytyy kaupungissa taloyhtiöstä, joka hyödyntää maalämpöä. Montako laitetta pitää sinut juuri sopivan viileänä tai kenties hikikarpalon ihonpinnassa päivän aikana?
Annika Johansson toimii tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa ja nauttii kulttuurin antimista viileissä saleissa.
Tapio Reinikainen värjöttelee pitkin maailmaa yli-ilmastoiduissa konferenssikeskuksissa Montrealin pöytäkirjan neuvotteluissa, mutta nauttii kotona kylmässä pohjolassa maalämmön hohteesta ja haaveilee sähkölentämisestä.
F-kaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden tehtäviä hoitavat SYKEssä Nufar Finel, Tapio Reinikainen ja Annika Johansson. Heidät tavoittaa osoitteesta ODS.F-kaasut@syke.fi.
(ymparisto.fi)
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.