Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa (PuuValuVesi) -hanke

Puupuhdistamoa rakennettiin keväällä 2019 Karstulassa Vahankajoen valuma-alueella sijaitsevaan kunnostusojituksen laskeutusaltaaseen. © Kuva: Kari-Matti Vuori

Uppopuiden ekologisesta merkityksestä on kertynyt uutta tietoa, jonka perusteella voidaan suositella puuaineksen aktiivista lisäämistä vesiekosysteemeihin, vesiensuojelurakenteisiin ja jopa kuivatusuomastoihin. Uppopuilla voidaan tehostaa vesien pidättymistä ja puhdistusta sekä lisätä samalla vesiluonnon lajikirjoa, biologista tuotantoa ja hiilivarastoja.

PuuValuVesi-hankkeessa rakennetaan uppopuupuhdistamoja maa- ja metsätalouden ojiin, laskupuroihin ja järvien rantavyöhykkeille. Tavoitteena on selvittää, voidaanko puuainesta lisäämällä hillitä ilmastonmuutoksen vesistö- ja luontohaittoja kokonaisten valuma-alueiden uomajatkumoilla. Hanke on jatkoa vuosien 2018–2020 PuuMaVesi-hankkeelle.

 

Lisätietoja

  • Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 754 etunimi.sukunimi@syke.fi
  • #PuuValuVesi

Ajankohtaista

LOPPURAPORTTI: Puupuhdistamojen valuma-aluetason pilotointi maa- ja metsätalouden vesienhallinnassa - PuuValuVesi

Julkaisu 30.11.2022

Hankkeen loppuraportti on julkaistu

 

Puupuhdistamot tekevät ojista ravinnesieppareita ja hyönteishotelleja

 

Tiedote 11.10.2022

”Puulisäys tekee niin pelto- kuin metsäojistakin ravinnesieppareita. Tämä on todennäköisesti seurausta pohjaeläintuotannon tehostumisesta. Puupuhdistamot toimivat selvästi tehokkaina vesihyönteis- ja nilviäishotelleina. Tuloksemme viittaavat siihen, että Suomen 1,5 miljoonassa ojakilometrissä piilee suuri potentiaali vesiensuojelun tehostamiseen puupuhdistamojen avulla", arvioi SYKEn johtava tutkija Kari-Matti Vuori. Hankkeen loppuseminaari pidettiin 11. lokkauuta 2022.

Uppopuiden hiilivarasto ja sen vertautuminen yhden matkustajan yksisuuntaisen Helsinki–Rooma-lennon päästöihin 

Julkaisu 7.9.2022

 

PuuValuVesi-hankkeessa on tehty laskelmat eri puulajien merkityksestä vedenalaisina hiilivarastoina. Merkitystä arvioitiin vertaamalla veteen upotettujen rankapuunippujen sitoman hiilen määrää yhden lentomatk ustajan Helsinki-Rooma lennon ilmastopäästöihin sekä kerosiinipäästöjen että kokonaispäästöihin. Laskelmat osoittavat, että puupuhdistamot ovat merkittäviä hiilen varastoja.

 Vedenalaisen puuaineksen ekotoksikologisten vaikutusten arviointi: kirjallisuuskatsaus

Julkaisu 6.9.2022

 

Puupuhdistamojen vettä puhdistava ja vesiluontoa monimuotoistava vaikutus on osoitettu kenttäkokeissa. Uusi kirjallisuuskatsaus esittelee vedenalaisen puuaineksen uuteaineita niiden mahdollisia vesistöhaittoja. Tapaustutkimusten ja riskiarvion perusteella on epätodennäköistä että puupuhdistamot aiheuttaisivat biologista haittaa vesistöissä. Katsaus on ensimmäinen suomenkielinen kokonaisesitys aiheesta.

 

Viljelijä - vastaa ja vaikuta vesiensuojelun kehittämiseen!

 


Uutinen 18.3.2022
Keski-Karjalan ja Liperin alueen viljelijöiden näkemyksiä maatalouden vesiensuojelusta kartoitetaan kyselyllä. Vastausaikaa 14. huhtikuuta asti. Kyselyssä selvitetään muun muassa ovatko viljelijät kiinnostuneita uppopuupuhdistamoiden tai muiden vesiensuojelurakenteiden käytöstä vesien puhdistamisessa. Kysely toteuttavat Suomen ympäristökeskuksen PuuValuVesi-hanke ja ProAgria Itä-Suomi.
 

Uppopuut lisäävät ojastojen elonkirjoa

 


Vesikirje 10.3.2022
Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa. Tämä päällyskasvusto tarjoaa elinympäristön runsaslukuiselle ja monilajiselle pohjaeläimistölle.PuuValuVesi-ankkeessa havaittiin, että uppopuuston pinnoille kehittyi jo yhden kasvukauden aikana päällyskasvusto, joka ruokkii ja rikastuttaa pohjaeläimistöä.
 

Maa- ja metsätalouden vesienhallintaan tehoa uppopuupuhdistamoilla

 


Tiedote 13.10.2021
PuuValuVesi-hankeessa puupuhdistamoja aletaan testata viidellä valuma-alueella eri puolilla Suomea. ”Muutetut uomastot, rannat ja kosteikot ovat menettäneet merkittävän osan biologisesta monimuotoisuudestaan ja samalla luontaisesta kyvystään pidättää ravinteita, humusaineita ja kiintoainesta. Myös vesiluonnon monimuotoisuus on uhattuna. Hankkeessa selvitetään voidaanko vesistö- ja luontohaittoja torjua luonnon omilla keinoilla, uppopuuston avulla”, kuvailee Kari-Matti Vuori.

Julkaistu 13.10.2021 klo 9.39, päivitetty 3.4.2024 klo 12.14

Kohderyhmä: