Kuntien mahdollisuudet käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia (KUNTANIELU)

Taustaa

Kunnat ovat merkittäviä ilmastopolitiikan toimijoita. Esimerkiksi Hinku-verkostoon kuuluvat ja monet muut kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia päästövähennys- tai hiilineutraaliustavoitteita eri aikaskaaloille. Osa kunnista tavoittelee hiilineutraaliuden saavuttamista ennen kansallista tavoitevuotta 2035. Kunnianhimoisissa tavoitteissa nojaudutaan osittain päästöjen kompensointiin alueen maankäyttösektorin nettonielulla ja/tai alueen ulkopuolelta hankittavilla päästöhyvitys- tai nielunlisäysyksiköillä. Maankäyttö- eli LULUCF-sektorin nettonielulla tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvihuonekaasuinventaariossa arvioitavat nielut ovat päästöjä suuremmat.

Kunnilla on hyvin erilaiset edellytykset edetä kohti hiilineutraaliutta. Tiheästi rakennetuilla kaupungeilla on vähän maapinta-alaa, joka voisi toimia hiilinieluna. Kotimaisista kompensaatiosta hankitut päästövähennys- tai nielunlisäysyksiköt kiinnostavat kuntia, koska maankäyttösektori tarjoaa kustannustehokkaita keinoja saavuttaa päästövähennyksiä ja lisäisiä hiilinieluja. Kotimaiset hiilikompensaatiomarkkinat ovat kuitenkin vasta kehittymässä, eikä luotettavaa järjestelmää niiden toteuttamiseksi vielä ole. Lisäksi on epäselvää, miten kompensaatioon käytettyjen hiilinielujen tulisi näkyä Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa.

Uskottava kompensaatiojärjestelmä edellyttää, että voidaan todentaa nielujen lisäykset, päästöjen vähenemät ja muut tavoitellut vaikutukset. Lisäksi tulee arvioida toteutumisen ajankohta ja nielujen pysyvyys sekä ottaa ne huomioon nielun arvoa määritettäessä. Pariisin sopimus (Art 6) edellyttää, että toimet ovat lisäisiä, eivätkä perustu kaksoislaskentaan. Hanke selvittää miten kunta voi käytännössä toimia ja pilotoi kompensaatiokäytäntöjä. Näiden pohjalta muotoillaan kansainväliset pelisäännöt täyttävät menettelyt.

Hiilikompensaatioiden lisäksi useat kunnat, erityisesti kasvukeskukset, ovat ilmaisseet kiinnostuksensa vapaaehtoiseen ekologiseen kompensointiin, koska maankäytön muutokset luovat paineita kompensoida luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja menetyksiä.

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen päätavoite on luoda kunnille edellytyksiä vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua sekä luoda perusta kuntatason kompensaatiotoiminnalle, jolla kunta voi edetä kohti hiilineutraaliutta.

Työ toteutetaan monitieteisenä tutkimuksena, jossa yhdistyvät kompensaatiotoimintaan soveltuvien maankäyttömuutosten nieluvaikutusten mittaaminen ja todentaminen, kompensaatiotoiminnan kansainväliset kriteerit täyttävien menettelyiden ja laskentasääntöjen luominen ja soveltaminen sekä kompensaatioprosessien pilotointi ja arviointi.

Hankkeen yksityiskohtaiset tavoitteet ovat

1. Eri kuntien kannalta relevanteilla maankäyttösektorin toimilla saatavien päästövähennysten mittaaminen ja todentaminen.
2. Kunnan maankäyttösektorin hiilitaselaskelmien kehittäminen läpinäkyviksi ja luotettaviksi sekä sen tarkastelu, miten erityisesti nettohiilinielut tulee käsitellä ja ottaa huomioon laskelmissa.
3. Kuntien käytettävissä olevien kompensaatiokeinojen pelisääntöjen muotoileminen siten, että ne toteuttavat kompensaatioille esitetyt kriteerit.
4. Hiilikompensaation ja ekologisen kompensaation yhteistoteutuksen reunaehtojen määrittäminen.
5. Kompensointitoimien pilotointi ja kompensaatiotoiminnan ohjeistuksen laatiminen kuntatason ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Hanke perustuu yhteiskehittämiseen kuntien kanssa ja tuottaa tarkempaa tietopohjaa sekä käytännön ohjeita kuntien nielujen todentamiseksi sekä maankäyttötoiminnan kompensaatioiden toteuttamiseksi. Hanke luo valmiuksia lisätä nieluja innovatiivisella ohjauksella, josta myös maanomistajat voivat hyötyä. Lisäksi hanke tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten kuntien nielut arvioidaan yhtenäisesti ja miten näihin perustuvat kompensaatiot voivat edistää valtakunnallista ilmastopolitiikkaa sekä tukea Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa lisäisillä ilmastotoimilla. Hanke tarkastelee myös mahdollisuuksia kytkeä kuntien nielukompensaatiot vapaaehtoisiin ekologisiin kompensaatioihin.

Työpaketit

1. Eri toimilla saatavien päästövähennysten mittaaminen ja todentaminen (vetovastuu Helsingin yliopisto (HY) ja Luke)
2. Kunnan maankäyttösektorin hiilitaselaskelma ja hiilinielujen huomioiminen niissä (Luke, SYKE, HY, kumppanikunnat)
3. Kuntien käytettävissä olevien kompensaatiokeinojen pelisäännöt ja menettelyt (SYKE, kumppanikunnat)
4. Kompensointitoimien pilotointi ja kompensaatiotoiminnan ohjeistuksen laatiminen kuntatason ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (SYKE, Luke, kumppanikunnat)
5. Viestintä ja kommunikointi tuloksista ja vuoropuhelu kuntien kanssa (Turun kaupunki, SYKE, kumppanikunnat)

Lisätietoja hankkeesta

• Johtaja Mikael Hildén, etunimi.sukunimi@syke.fi

• Johtaja Jyri Seppälä, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lisätietoa kompensaatioista

Vapaaehtoiset päästökompensaatiot - Ympäristöministeriö

Ekologinen kompensaatio - Ympäristöministeriö

Pohjoismainen dialogi vapaaehtoisesta kompensaatiosta ( Nordic Dialogue on Voluntary Compensation )

Tallenne politiikkadialogi: Vapaaehtoinen päästökompensaatio – ratkaisu ilmastonmuutokseen? 9.6.2022

Aiheeseen liittyviä julkaisuja

• Hildén M., Auvinen K., Berninger K., Björklund M., Ekholm T., Ekroos A., Huttunen S., Hyytiäinen K., Kokko K., Lähteenmäki-Uutela A., Mehling M., Perrels A., Seppälä J., Soimakallio S., Tikkakoski P., Toivonen E., Tynkkynen O. 2021. Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla . Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5.
• Niemistö J., Seppälä J., Karvonen J., Soimakallio S. 2021. Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa. Selvitys vapaaehtoisen päästökompensaation käytön nykytilanteesta ja odotuksista eri toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:12.
• Niemistö J., Seppälä J., Karvonen J., Soimakallio S. 2021. Vapaaehtoinen päästökompensaatio kaipaa vielä lisää selkeyttä. Ilmansuojelu 3/2021, s. 24-27.
• Seppälä J., Saikku L., Soimakallio S., Lounasheimo J., Regina K., Ollikainen, M. 2019. Hiilineutraalius ilmastopolitiikassa – valtiot, alueet ja kunnat . Suomen ilmastopaneeli, raportti 5/2019.  
• Laine A., Airaksinen J., Yliheljo E., Ahonen H-M, Halonen M. 2021a. Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely . Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:26.
• Laine A., Auer J., Halonen M., Horne P., Karikallio H., Kilpinen S., Korhonen O., Airaksinen J., Valonen M., Saario M. 2021. Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista . Gaia Consulting Oy ja Pellervon taloustutkimus PTT ry
• Finnwatch ry. 2021. Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen päästökompensaation kysyntä, tarjonta ja laatu Suomessa . Finnwatch ry:n raportti 4/2021, kesäkuu 2021.