Valtaosa mereen tulevasta roskasta päätyy todennäköisesti merenpohjalle, mutta Suomessa merenpohjan makroroskan seurantaa ei toistaiseksi tehdä. Vuosina 2021–2022 toteutettiin ympäristöministeriön rahoittama T&K-hanke ”Merenpohjan makroroskaseurannan pilotointi” (POHJAROSKA), jossa selvitettiin pohjaharauksen soveltuvuutta pohjaroskaseurantaan Suomessa. Suhteellisen kevytrakenteiset, pohjaa pitkin kulkevat keräimet eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin ympäristöihin, esimerkiksi avomeren syville alueille tai herkille merialueille. Vaihtoehtoisia menetelmiä pohjaroskan seurantaan siis tarvitaan, jotta merenpohjan makroroskaseurantaa voitaisiin laajentaa sekä maantieteellisesti että erilaisten roskaantumista aiheuttavien toimintojen läheisyyteen. Tämä on erityisen tärkeää merenpohjaan päätyvän roskan lähteiden selvittämiseksi ja sitä myötä kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelemiseksi.
POHJAROSKA2-hankkeessa tutkitaan 1) syvillä merialueilla välivesitroolausta harjoittavien kalastajien osallistamista sekä 2) herkillä rannikonläheisillä vesialueilla videointia ja sukellusta haraukselle vaihtoehtoisina tai sitä täydentävinä menetelminä pohjaroskaseurannassa. Tavoitteena on pystyä arvioimaan pohjaroskan määrää ja laatua alueilla, joiden pohjaroskia ei ole tutkittu aiemmin.
Hanke tukee merenhoidon alaista meren tilan seurannan kehittämistä meristrategiadirektiivin velvoitteiden täyttämistä varten.